Metsähistorian seuran vuosi: Padasjoen juhlakaskelta kehitysmaihin

Laajalti eri aikausissa ja eri puolilla maailmaa liikkuu Metsähistorian Seura toimissaan kuluvana vuonna. Kaksi merkittävää asiaa sävyttää vuotta. Vuonna 2016 kaadettu juhlakaski Padasjoella poltettiin kesäkuussa 2018. Yhteen sen nurkkaan kylvettiin naurista ja koko alue kylvettiin rukiille. Toisessa seuran kokonaisuudessa suomalaisen metsäalan kehitysyhteistyön historiaa tallennetaan kirjaksi. Muuten toiminta eteni ja etenee vankkaan, jo totuttuun tapaan. Loppuvuodesta aloitetaan seuran strategian tarkistustyö.

Padasjoen Vesijaolla kaadettiin juhlakaski syksyllä 2016. Aloitteen kaskeksi teki Metsähistorian Seura Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan lähestyessä. Hankkeeseen lähtivät mukaan Metsähallitus, jonka hallinnassa alue on ja Luonnonvarakeskus, jonka tutkimusmetsää alue on. Tällä kolmikolla yhteistyö on ollut erinomaista ja toiminta alueella jatkuu. Vuoden 2017 märkyyden johdosta polttaminen siirtyi vuodelle 2018. Kaski poltettiin onnistuneesti kesäkuussa 2018 seuran vastatessa talkooväen hankkimisesta. Kuivan kesän edellyttämistä perusteellisista valmisteluista vastasi Metsähallitus, jonka johdossa polttaminen oli. Pian polttamisen jälkeen pienelle alalle kylvettiin kaskinaurista. Elokuussa koko reilun hehtaarin alalle kylvettiin ruis. Siemen on Kolilta hankittua kaskiruista. Rukiin leikkuu ja riihitys on vuorossa vuonna 2019. Viljanviljelystä on päävastuussa Metsähistorian Seura. Näin Padasjoella ylläpidetään vuosisataista kaskiviljelyn taitoa ja kulttuuria.

Keväällä 2019 juhlakaskeen tulee metsänhoidon koealue. Luonnonvarakeskus kylvää oraaseen neljä koelaa, joilla selvitetään tämän ajan pisimmälle jalostettujen mäntyjen kehitystä verrattuna tavanomaiseen mäntyyn. Näin tehdään jatkumo lähistöllä olevaan, vuonna 1917 poltettuun Heikinheimon kaskeen. Sillä kaskella huojuvat sen ajan männyt. Niitä on mitattu säännöllisesti. Heikinheimon kaski oli yhtenä innoittaja nyt poltetulle juhlakaskelle.

Metsähistorian Seura otti tehtäväkseen suomalaisen metsäalan kehitysyhteistyön tiivistämisen kirjaksi. Tästä kokonaisuudesta ei vielä ole yhtenäistä tarkastelua. Asia sai alkunsa vuoden 2017 talven selän taittajaisissä, jossa kuultiin esitykset useilta kehitysyhteistyön kokeneilta toimijoilta. Nyt on koossa yli 20 hengen kirjoittajajoukko. He ovat kirjoittaneet katsauksen toimistaan ja kokemuksistaan eri puolilla maailmaa. Seura huolehtii artikkelikokoelman toimittamisesta. Työhön on kiinnitetty henkilö erikseen. Painatus on vuorossa toimitustyön jälkeen. Kirja valmistuu vuonna 2019.

Seuran jo perinteisiin toimintoihin kuuluvassa tapahtumassa, talven selän taittajaisissa tarkasteltiin metsien merkitystä sodankäynnille ja kansakunnan selviytymiselle viime sodista. Aiheina olivat puuhuolto, metsät sodankäyntimaastoina sekä henkinen kestävyys, joissa yhtenä apuna lukuisten keinojen joukossa olivat puhdetyöt. Alustajat olivat Heikki Lindroos, Pekka-Juhani Kuitto ja Pertti Suominen.

Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin tavan mukaan asiantuntijoiden ja kokousväen tapaaminen. Nyt tarkasteltiin metsäkulttuuria ja metsäsuhdetta kolmen asiantuntijan esitysten perusteella. He olivat Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä, Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä ja Leena Paaskoski Lustosta. Tässä kokonaisuudessa on laajempana taustana maa- ja metsätalousministeriön työskentely metsäkulttuurin ja -suhteen tuomiseksi metsäalan voimavaraksi. Kulttuuri ei ole pelkästään suojeltavaa perinnettä. Työ liittyy Suomen metsästrategien toimeenpanoon. Ministeriö kokosi viemään aihetta eteenpäin laajat työryhmät ja Metsähistorian Seura kutsuttiin osallistumaan työhön.

Suomalaista metsäsuhdetta tarkastellaan myös Vuosiluston numerossa 12. Se on joka toinen vuosi seuran ja Luston yhteistyönä tekemä aikauskirja. Kirja ilmestyi loppukesällä sähköisenä julkaisuna. Pieni painos tehtiin myös tavanomaiseksi kirjaksi.

Vuoden 2018 retkeily suunnataan syyskuun lopussa Etelä-Pohjanmaalle. Siellä on yhtenä keskeisenä teemana metsänparannus ja oloista johtuen laaja ojitustoiminta. Merenkurkun alueella vieraillaan. Se on Unescon maailmanperintöä. Tämän päivän ja tulevaisuuden aiheista tarkastellaan Pohjanmaalla energiakysymyksiä. Seuran retkeilyllä kohteet ja asiat on valittu niin, että retkeläiset todella tietävät, missä maakunnassa on käyty. Niin tehdään tälläkin kerralla. Niinpä Pohjanmaalla tutustutaan edellä mainittujen asioiden ohella perinteisiin pohjalaistaloihin, jääkäreiden toimintaan ja puukkojen valmistukseen.

Metsähistorian Seura tiedottaa toiminnastaan ja metsähistorian ilmiöistä laajemminkin jäsentiedotteellaan. Nimellä Susikko tutuksi tullut tiedote ilmestyy kolmesti vuodessa. Se on vapaasti internetin kautta luettavissa. Juhlakaski antoi pontimen tehdä kaskesta ja kaskitaloudesta erillisen tiedotteen - Kaski-Susikko tuli luettavaksi elokuussa. Siinä valotetaan kaskiviljelyä yli 500 vuoden aikajaksolla. Pääkohteena on Padasjoen kaski. Seuran kotisivut ovat säännöllisesti ajan tasalla pidettävä tiedonvälityskanava.

Metsähistorian Seuran strategiakausi päättyi vuonna 2017. Kuluvan vuoden syksyllä käynnistetään strategian tarkistaminen tai kokonaan uuden laadinta. Metsämiesten Säätiön apuraha muodostaa merkittävän osuuden Metsähistorian Seuran taloudesta. Se mahdollistaa toiminnan vakaan ylläpidon ja kehittämisen.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Antti Koskimäki, Metsähistiorian Seura ry, koskix(a)hotmail.com

www.metsahistoria.fi

09.09.2018

Julkaistu: 13.09.2018