Etusivu » Rahoituksen tuloksia » Tukkeja tunturin takaa -kirja

Tukkeja tunturin takaa -kirja

Olli Sandströmin kirjoittama tuore kirja Tukkeja tunturin takaa kertoo kolmesta Lapin metsäyhtiöiden ennakkoluulottomasta tukkien kuljetushankkeesta. Lapin metsien hakkuut siirtyivät 1900-luvun alkupuolella yhä ylemmäs jokivarsiin ja kauemmas pääuittoväylistä. Lähempänä sijaitsevat metsät oli jo pitkälti hyödynnetty ja sahateollisuus tarvitsi Metsähallitukselta uusia tukkimetsiä raaka-aineekseen. Lapin metsäyhtiöt olivat uuden haasteen edessä: kuinka saada tukit kannattavasti kuljetettua kaukaa erämaista vedenjakajan takaa sahoille.

Tarunhohtoisen maineen saaneelle Samperin savotalle tuotiin Amerikasta asti raskaat höyryveturit Savukosken Tulppioon keskelle tietöntä erämaata. Ainutlaatuisessa kokeilussa veturit vetivät tukkeja Kemijoen uittoväylän varteen 1913-1916.

Sallan vuosien 1934-1939 suuria autosavottoja sanottiin jopa maailman suurimmiksi. Puutavaran autokuljetusten kalustoa ja menetelmiä saatiin vaikeissa oloissa kehitettyä yhä paremmin toimiviksi.

Kirja keskittyy vähiten huomiota saaneeseen, vuonna 1939 pitkälle valmisteltuun Luton autosavottaan, jota ei voitukaan toteuttaa talvisodan vuoksi. Metsähallitus leimasi Inarin Luttojoen tuntumaan, 8000 hehtaarin metsäalueelle, suuren 250 000 runkoa käsittävän tukkileimikon. Kemiyhtiö ja Veitsiluoto Oy ostivat puut ja aikoivat hakata ne seuraavana talvena. Tukit oli tarkoitus kuljettaa autoilla talviteitä pitkin Saariselän yli Luirojoen varteen uitettavaksi Kemiin. Yhtiöt ehtivät saada tieurat ja kämpät lähes valmiiksi ennen sodan syttymistä. Valmistelutöissä oli mukana satamäärin miehiä, joidenkin tietojen mukaan jopa 500.

Kirjaan on haastateltu useita hankkeessa mukana olleita veteraaneja, joille kesän 1939 vaiherikkaat tapahtumat Luttojoen erämaassa ovat jääneet pysyvästi mieleen. Nykyisin 84-95-vuotiaat haastateltavat muistelevat kirjassa värikkäästi erikoislaatuisen työmaan tapahtumia.

Tukkeja tunturin takaa tuo eniten uutta tietoa Luton autosavotasta, mutta myös kahdesta muusta hankkeesta on esillä uutta tietoa. Kirjassa on runsaasti sekä vanhoja että uusia valokuvia. Lisäksi kartat havainnollistavat tapahtumia.

Olli Sandström on eläkkeellä oleva metsänhoitaja, joka teki työuransa Metsähallituksen palveluksessa Rovaniemellä. Lapin metsämuseo on tukenut tätä kirjaan johtanutta tutkimusprojektia ja Metsämiesten Säätiö on myöntänyt apurahan hankkeelle.

Kirjasta lisätietoja, Lapin metsämuseo puh. 040 53 600 80.

Lisätietoja:
Olli Sandström, puh. 0400 179 035, olli.sandstrom@pp.inet.fi

Julkaistu: 08.09.2009