12 havupuulajin menestyminen Etelä- ja Keski-Suomessa sekä lajien soveltuvuus joulupuutuotantoon Suomessa

tiistai kesäkuun 15. 2010

Tutkimuksessa selvitettiin 12 havupuulajin menestymistä ja menestymiseen vaikuttaneita tekijöitä joulupuuviljelykokeissa sekä arvioitiin lajien soveltuvuutta joulupuutuotantoon Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin kymmeneltä Metsänjalostussäätiön, Joulupuuseura ry:n ja maanomistajien yhdessä perustamalta joulupuukoeviljelmältä Etelä- ja Keski-Suomesta. Viljelmistä kuusi oli perustettu vuonna 1997 ja neljä vuonna 2000. Koeviljelmille oli valittu 12 joulupuuviljelyyn lupaavimpana pidettyä havupuulajia: metsäkuusi, mustakuusi, serbiankuusi, okakuusi, engelmanninkuusi, palsamipihta, lännenpihta, siperianpihta, japaninpihta, koreanpihta, douglaskuusi sekä mänty. Puulajien menestymistä ja ulkoasun luontaista kehittymistä selvitettiin tutkimuksessa inventoinneilla ja viljelijöille lähetetyn kyselytutkimuksen avulla.

Puulajien menestymistä viljelmillä tarkasteltiin elävyyden ja elinvoimaisuuden perusteella. Lajin elävyyteen ja elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä analysoitiin negatiivisella binomijakaumalla. Tehtyjen analyysien tulosten mukaan puiden elävyyteen vaikuttavia tilastollisesti merkitseviä tekijöitä olivat laji, heinäntorjunnan toistuvuus sekä taimisuojien ja lajin välinen interaktio. Analyysin mukaan säännöllinen heinäntorjunta lisäsi puiden elävyyttä viljelmillä, mutta taimisuojien vaikutuksen suunta riippui lajista. Elinvoimaisuuteen vaikuttavia tilastollisesti merkitseviä tekijöitä olivat analyysin tulosten mukaan lajit ja heinäntorjunnan toistuvuus. Eniten puiden laatua heikentäväksi ulkoasun virheellisyydeksi osoittautui harvuus. Tulosten mukaan toistuvilla muotoiluleikkauksilla saadaan aikaan tuuheita, markkinoilla kysyttyjä joulupuita. Tutkimuksen mukaan joulupuiden kannattava viljely vaatii siis lähes poikkeuksetta säännöllistä heinäntorjuntaa ja puiden muotoiluleikkauksia.

Kotimainen kuusi menestyi koeviljelmillä parhaiten. Etenkin lajin suuri viljelyvarmuus lisäsi sen viljelyn kannattavuutta. Myös viljelijät pitivät kuusen viljelyä onnistuneimpana. Mustakuusen, engelmanninkuusen sekä palsamipihdan menestymisen perusteella niitä voisi suositella kuusen rinnalle joulupuutuotantoon. Kyselystä saatujen vastausten mukaan ulkomaisista lajeista kuitenkin vain mustakuusen ja serbiankuusen viljelyä aiottiin jatkaa vastaisuudessa.

Tutkimuksen joulupuuviljelmät menestyivät kaiken kaikkiaan odotettua heikommin. Useat oloihimme sopivina pidetyistä lajeista eivät menestyneet koeviljelmillä lainkaan. Tässä tutkimuksessa heikosti menestyneiden puulajien valintaa joulupuutuotantoon ei tule kuitenkaan pitää täysin kannattamattomana, joskin niiden menestymisodotuksiin on hyvä suhtautua varovaisesti. Vastaavien koeviljelmien perustamisella ja alkuperien testaamisella voidaan löytää niistä joulupuuviljelyyn soveltuvimmat.

Lisätietoja:

Hanna Ohtonen, hanna.ohtonen(at)helsinki.fi, puh. 044 0748604