Gasum Oy haluaa vaihtoehdon kemialliselle vesakontorjunta-aineelle

tiistai joulukuun 2. 2014

Gasum Oy raivaa pajuvesakkoa vuosittain kaasuputkilinjoilla. Raivaaminen on kallista ja tehotonta pajun voimakkaan vesomisen takia. Metsäntutkimuslaitos ja Hämeen Ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelija Reetta Valkonen tutkivat kehitteillä olevan purppuranahakkasienivalmisteen tehoa pajuvesakkoon maakaasuputkilinjalla Iitin Haapa-Kimolassa. Tulosten perusteella purppuranahakka ei kahden kasvukauden aikana yltänyt yhtä hyviin tuloksiin kuin glyfosaattia sisältävä kemiallinen torjunta-aine.

Purppuranahakkasienen (Chondrostereum purpureum) vesakontorjuntateho perustuu kannon lahottamiseen, ja sitä kautta vesominen loppuu. Purppuranahakan tehoa pajulla ei ole tutkittu aiemmin Suomessa. Metsäntutkimuslaitos on saanut hyviä tuloksia purppuranahakan tehosta koivulla, haavalla ja pihlajalla. Paju on sitkeä puulaji, joka vastustaa voimakkaasti purppuranahakkatartuntaa. Todennäköistä on, että paju tarvitsee enemmän aikaa, jotta päästäisiin yhtä hyviin tuloksiin kuin muilla tutkituilla lehtipuilla.

Purppuranahakka on tervetullut

Euroopan Unioni on sallinut glyfosaattia sisältävien kemiallisten torjunta-aineiden käytön vuoden 2015 loppuun saakka. Kemiallisten tuotteiden käyttöön todennäköisesti tulee lisää käyttörajoitteita niiden haitallisten ympäristövaikutusten takia. Siten on tärkeää löytää korvaava ympäristöystävällinen tuote tilalle.

Tutkimus palvelee paitsi Gasum Oy:n linjaraivausta ja sen tulevaisuutta, mutta myös muita toimijoita. Purppuranahakkavalmistetta voitaisiin käyttää metsänviljelyssä, rautateiden ja sähkölinjojen raivauksen yhteydessä sekä tievarsien vesakoitumisen estämiseen.

Lisätietoja:

Opiskelija Reetta Valkonen, HAMK, reetta.valkonen(a)gmail.com