Maisterin harjoittelussa Kiinan Guangzhoussa

keskiviikko joulukuun 2. 2015

Maisterin harjoitteluni Kiinan Kantonissa, tarkemmin sanottuna Guangzhoun kaupungissa nimihirviöyliopistossa South China Botanical Garden Chinese Academy of Science-yliopistossa alkoi jo edellisen vuoden kesänä. Pohjois-Suomen kurssin leirinuotiolla heräsi keskustelu yliopistonlehtori Frank Berningerin kanssa Kiinasta ja hän lupasi minut sinne järjestää. Marraskuun aikana paikka oli jo varmistunut ja kesätyöstressi hävinnyt. Guangzhou on Suomalaisille lähes tuntematon kaupunki vaikka se on Kiinan kolmanneksi isoin kaupunki ja jo 1800-luvulta lähtien ollut portti kaupankäynnille läntiseen maailmaan. Kaupankäynti onkin tehnyt kaupungista poikkeuksellisen vapaan useisiin muihin kaupunkeihin kohdistuvaan sääntelyyn ja kieltoihin luoden siitä luonnollisen yliopistokaupungin.

Guangzhoun kaupunki koki valtavan muutoksen 2000-luvun alussa ja 10 vuodessa sinne rakennettiin 8 uutta metrolinjastoa ja kokonaan uusi keskusta jonka keskiössä on Kanton-tower, 600m maamerkki joka houkuttelee (kiinalaisia) turisteja ympäri maata ottamaan itsestään selfieitä tornin juurelle. Guangzhoun ilmanlaatu on myös huomattavasti parempi (silti huono suomalaisella mittapuulla) varsinkin verrattuna Pekingiin jossa amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ilman hengittäminen pahimmillaan vastaa 40 savuketta päivässä.

Säätelystä ”vapaana” kaupunkina Guangzhouta kuitenkin koskee yleisimmät säännöt ja rajoitukset jotka vaivaavat ulkomaalaista turistia. Internet ei ole vapaa vaan google, wikipedia, facebook, youtube estetään Kiinan suurella palomuurilla. Työkaverit tuntuivat olevan tästä sitä mieltä että ne kielletään oman turvallisuuden vuoksi ja pitivät sitä hyvänä asiana, vaikkakin ulkomailla vaihdossa käyneet myönsivät että google olisi joskus ihan hyödyllinen. Kiinan äärivanhoillisen kommunistisen puolueen ja koko ajan kansainvälistyvän nuorison arvojen välissä onkin hurja kuilu joka tulee tuottamaan jatkossakin ongelmia.

Työnkuvani Kiinassa oli kenttä- ja laboratorioassistentti. Ensimmäisinä päivinä yllätyksenä tulikin että kenttätyötä ei olekaan sovittua 1,5kk koska ryhmällä ei ole rahaa. Kenttätyötä oli vain yksi viikonloppu Dinghu-vuorilla mikä olikin ehdoton kohokohta. Kiinalainen vuoristoviidakko on lähes läpitunkematonta, sadekauden aikana rankkasateet voivat yllättää koska tahansa tehden mutaisista rinteistä vaarallisia. Metsäntutkimus etelä-Kiinan metsissä on hieman erilaista johtuen erilaisten puiden ja kasvien laajasta määrästä. Yhdellä 20metriä kertaa 20 metriä koealalla voi olla yli 20 erilaista puuta ja tutkimuksessa on aina oltava mukana puulajispesialisti, joka osaa ne määrittää. Jostain syystä näitä puulaji-asiantuntijoita on Kiinassa vähän ja yliopisto olikin onnellinen siitä, että sieltä löytyi yksi vanha mies, joka nämä puut tunsi.

Tutkimusretkestämme teki mielenkiintoisen myös se, että lähdin vuorille työkaverin kanssa, joka puhui tosi huonoa englantia ja mandariinikiinaa, ja paikallinen oppaamme puhui vain Kantonin kiinaa. Kolmikkomme keskimmäinen jäsen pystyi siis puhumaan toisille vain auttavalla tasolla ja uloimmat jäsenet eivät ollenkaan. Kiinassa työskentelyssä kieli oli suurin ongelma. Ryhmässä oli 5 jäsentä joista 2 puhui kohtalaisen hyvää englantia vaihdon ansiosta, 1 auttavaa ja 1 ei juuri lainkaan. Satuin työskentelemään lähes koko kesän vain auttavaa englantia puhuvan kanssa mikä teki uuden oppimisesta vaikeaa. Myöskään projektista ei ollut mitään englanninkielistä aineistoa, vaan jouduin turvautumaan Kanadalaiseen tutkimukseen, joka oli joiltain osin sama.

Lisätietoja:

Samuli Koivistoinen, samuli.koivistoinen(at)helsinki.fi