Silvilaser 2011 -seminaarimatka Tasmaniaan

maanantai marraskuun 28. 2011

Osallistuin Silvilaser 2011 seminaariin Australian Tasmaniassa 16–20.10.2011. Seminaari oli 11. laatuaan, ja se keskittyi LiDAR:in (Light Detection and Ranging) hyödyntämiseen metsäekosysteemien arvioinnissa. Seminaari järjestettiin Tasmanian yliopistossa (UTAS) Hobartin kaupungissa, ja siihen osallistui n. 125 henkeä ympäri maailmaa, tosin Aasia ja Etelä-Amerikka olivat hiukan heikommin edustettuina.

Seminaariohjelma oli jaettu kymmeneen sessioon, joissa käsiteltiin mm. LiDAR-sovelluksia metsäresurssien, biodiversiteetti- ja ympäristöasioiden ja laajojen alueiden hallinnassa sekä uusia teknologioita ja menetelmiä. Jokaisessa sessiossa kuulimme useita erilaisia esityksiä, ja lisäksi puhujiksi oli kutsuttu muutama oman alansa huippututkija. Yliopistolla pidetyn seminaariohjelman lisäksi osallistuin ”Icebreaker”-tilaisuuteen ennen seminaaria ja konferenssi-illalliselle, jonka yhteydessä pääsimme käymään myös paikallisessa nykytaiteenmuseossa. Seminaarin jälkeisenä päivänä osallistuin vielä yhteiselle maastoretkelle, jossa pääsimme tutustumaan paremmin Tasmanian luontoon, maisemiin ja metsätalouteen.

Konferenssi oli ensimmäinen kansainvälinen seminaari, johon osallistuin ulkomailla ja jossa pääsin esittämään jatko-opintojeni ensimmäisiä tutkimustuloksia. Oma esitykseni ”Exploring horizontal area based metrics to discriminate the spatial pattern of trees using airborne laser scanning” esitin ympristösovellusten teeman alaisuudessa. Oli mukavaa, että ihmiset pitivät tutkimustani mielenkiintoisena ja tulivat juttelemaan siitä esitykseni jälkeen. Oli myös mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia esityksiä ihmiset pitivät ja saada niistä ideoita omiin tuleviin esityksiin.

Maalaseria oli käytetty tämän vuoden esityksissä yllättävän paljon, toisaalta myös uusi ”fullwaveform”-tekniikka oli mielenkiinnon kohteena. Itse olisin kaivannut enemmän tutkimuksia LiDAR:in ja muiden aineistojen yhdistämisestä metsien arvioinnissa. Esityksistä kävi ilmi, että eri paikoissa ollaan kiinnostuneita hyvin erilaisista asioita ja Suomen tarpeet ovat aika erilaiset verrattuna muihin maihin.

Matkan parhaana antina voi kuitenkin pitää uusiin ihmisiin tutustumista, kokemusten jakamista ja omista tutkimusaiheista keskustelemista. Oli mukava tuntea yhteenkuuluvuutta saman alan ihmisten ja muiden jatko-opiskelijoiden kanssa. Nämä kokemukset antoivat myös kannustusta tutkijanuralleni. Uskon, että tällä matkalla oppimistani asioista ja saamistani uusista kontakteista on minulle hyötyä tulevaisuudessa niin tutkimuksissani kuin yhteistyökuvioissani.

Henkilökohtaisesti pidin myös erittäin tärkeänä, että pääsin kehittämään kielitaitoani ja huomaamaan, että pystyn selviämään sen avulla erilaisissa tilanteissa. Matka tarjosi minulle tutkimustietoa, uusia ideoita, monenlaisia kokemuksia alamme tutkimuskentästä ja toimintatavoista, mahdollisuuden tutustua upeisiin ihmisiin sekä itsevarmuutta, Tasmanian kauniita maisemia unohtamatta. Kiitos Metsämiesten Säätiölle, joka oli mukana rahoittamassa onnistunutta seminaarimatkaani.

Lisätietoja:

Jatko-opiskelija Inka Pippuri, Itä-Suomen yliopisto, inka.pippuri(at)uef.fi, puh. 050 375 1314