Teerenpeliä Saksassa

maanantai joulukuun 12. 2011

11.–15.4.2011 pidettiin Saksassa Bischofsheimissa työpaja "Applied Wildlife Managmement using the example of black grouse / biosphere reserve Rhön” (suomeksi ”Käytännön riistanhoidon työpaja esimerkkinä teeri / biosfäärialue Rhönessä”). Työpajan järjesti saksalainen ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Weihenstephan-Triesdorf. Kurssille osallistuivat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat Lauri Heinonen ja Ville-Petteri Vahtera sekä metsätalouden koulutusohjelman opettaja Eric Raunio.

Kurssilla käsiteltiin teeren selviytymistä ja lajin vaatimaa riistanhoitoa paikallisella Lange Rhönin luonnonsuojelualueella. Lange Rhön on ollut UNESCO:n biosfäärialue vuodesta 1991. Alue on saksalaista matalaa vuoristoa, jolle tyypillistä ovat aukeat nummet ja maisema. Maiseman on synnyttänyt 1500-luvulta lähtien suoritetut, vuoriteollisuuden tarpeisiin tehdyt pyökkimetsien hakkuut. Toisen maailmansodan aikaan alueelle istutettiin paljon kuusikoita, jotka saksalaisen metsänhoidon mukaisesti ovat hyvin tiheitä.

Teeren kanta alueella on hyvin pieni, vain noin 25 yksilöä. Sukupuolijakauma on naaraspainotteinen. Paitsi että elinympäristö ei ole suomalaisesta näkökulmasta sopivin mahdollinen, aiheuttaa myös voimakas ihmistoiminta ongelmia teerelle. Lange Rhön kuuluu monen elinkeino- ja harrastajaryhmän vaikutuspiiriin. Suurimpia käyttäjiä ja vaikuttajia ovat maa- ja metsätalous, armeija, retkeilijät ja luonnonsuojelijat. Retkeily on hyvin intensiivistä ja aiheuttaa olennaisen haitta- ja häiriötekijän teerelle. Luonnonoloista lämpötila vastaa kutakuinkin Suomea, mutta sadanta on kaksi kertaa voimakkaampaa. Tiheät, varttuneet ja puulajijakaumaltaan epäsuotuisat metsät olivat suomalaisesta näkökulmasta katsottuna avaintekijöitä teeren heikkoon menestymiseen. Paikalliset riistanhoitajat pitivät pienpetojen aiheuttamaa haittaa suurimpana ja keskittyivät eniten niiden hävittämiseen.

Työpajassa käytiin läpi teeren ekologiaa yleisesti sekä kannanlaskentaa ja paikallista elinympäristöä. Suomalaista näkökulmaa antoi opettajamme Eric Raunio pitämällä esitelmän teerestä Suomessa. Paikallisten ongelmien ratkaisuun paneuduttiin järjestämällä keskustelutilaisuus paikallisten, teereen vaikuttavien toimijoiden kesken. Paikallisen väestön tietämystä teerestä ja luonnonsuojelualueesta yleensä kartoitettiin turuilla ja toreilla tehdyillä revolverihaastatteluilla. Saaduista tuloksista koostettiin esitys, jossa annettiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja nykyisen pattitilanteen selvittämiseksi teeren hyväksi. Tulokset esitettiin 15.4. aiemmin järjestetyn keskustelutilaisuuden osanottajille, minkä jälkeen heillä oli tilaisuus antaa palautetta ja keskustella esiintuoduista mahdollisuuksista.

Sijaintinsa vuoksi työpaja aiheutti opiskelijoille kustannuksia, joissa Metsämiesten Säätiö osaltaan avusti.

Lisätietoja:

Metsätalousinsinööriopiskelija Lauri Heinonen, HAMK/Metsätalouden koulutusohjelma,
lauri.heinonen(at)student.hamk.fi, puh. 050 409 9196