Maisterin tutkintoon valmentava Renewable Energies-Intensiivikurssi Sambiassa

maanantai huhtikuun 16. 2012

Sambiassa tutustuttiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja siihen, kuinka uusiutuvaa energiaa voidaan käyttää kestävän kehityksen mukaisesti. Opiskelijoita ja luennoitsijoita oli neljästä eri maasta: Botswanasta, Sambiasta, Namibiasta ja Suomesta. Intensiivikurssilla pääsimme kohtaamaan eri kulttuurien näkemyksiä uusiutuvista raaka-aineista. Kurssilla opittiin ymmärtämään, kuinka erilaiset raaka-aineresurssit kussakin maassa on sekä millaisista raaka-aineista ja millaisilla laitteilla uusiutuvaa energiaa kussakin maassa tehdään. Ruuan tuottaminen vs. energiantuottaminen oli myös kovasti esillä luennoilla. Joissakin maissa metsää kaadettiin viljelykäyttöön, kun taas toisessa maassa viljelyalueita istutettiin metsiksi. Oikean tasapainon löytäminen tuntui aika hankalalta, vaikka nopeasti ajateltuna valinta ruuan ja metsän väliltä ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa, mutta asioilla on aina monta puolta ja mielipidettä.

Kulttuurintuntemus on todella tärkeää, kun aletaan pohtia, millä uusiutuvalla luonnonvaralla kussakin maassa energiaa voitaisiin tuottaa. Esimerkiksi Sambiassa on runsaat metsävarat, mutta puuta ei hyödynnetä energiaksi samalla tavalla kuin Suomessa. Suurin osa hakatusta puusta käytetään ruuan valmistamiseen. Sambiassa puhutaan yli 70 eri kieltä ja siellä on lukuisia heimoja, joilla kullakin omat tapansa hyödyntää metsää.Puita hakataan paljon ilman lupaa, ja hakatun puun tilalle ei useinkaan istuteta uusia puita. Puita vuollaan pystyyn, jotta saadaan sytykkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että puusta ei tulla ikinä saamaan tukkipuuta.

Vierailimme eräällä sahalla, jossa hukkapuuta ja sahanpurua ei osattu hyödyntää, ja niinpä se vaan poltettiin vesistön ympärillä. Vierailun jälkeen keskustelimme paljon siitä, miten ko. raaka-ainetta voitaisiin hyödyntää esim. puristamalla se pelletiksi, joka antaa huomattavasti paremman lämpöarvon ja mahtuu pienempään tilaan kuin tuore puu. 

Intensiivikurssi antoi minulle paljon eri näkökulmia ja uutta tietoa opintoihini ja kasvatti minua henkisesti. Matkustaminen antaa aina paljon, mutta Suomeen oli mukava tulla vaikka räntää satoikin. Ainakin tiesin että taas on hyvä syy mennä tekemään halkoja ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Kiitoksia Metsämiesten Säätiölle hankkeen rahoituksesta 1000 eurolla.

Lisätietoja:

Metsätalousinsinööri Simo Kuittinen, simo.kuittinen(at)siltek.fi, puh. +358 45 273 6365