Metsäkonesimulaattorikoulutuksen kehittäminen - virtuaalikuvauksesta uusia mahdollisuuksia

torstai joulukuun 27. 2012

Hankkeessa tehtiin kyselyt vasta valmistuneille metsäkoneenkuljettajille ja kokeneille metsäkoneopetuksen opettajille, sekä toteutettiin kaksi virtuaalista metsäoppimisympäristöä.

Metsäkoneenkuljettajakyselyllä selvitettiin simulaattorikoulutuksen vaikuttavuutta metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä. Kysely lähettiin 200:lle juuri työelämään siirtyneille metsäkoneenkuljettajalle ja vastauksia saatiin 46. Kyselyn perusteella simulaattoreita käytettiin koulutuksessa pääosin oppimista edistävällä tavalla ja opettajat olivat osaavia opetuksessaan. Simulaattorit soveltuivat vastaajien mielestä hyvin hakkuukonetyöskentelyn opetteluun, mutta ajokonetyöskentelyn opetteluun sen katsottiin soveltuvan huonommin. Oppimisen kannalta simulaattorin parhaaksi ominaisuudeksi osoittautui hallintalaitteiden ja koneen puomin ja kouran käytön oppiminen sekä harjoittelu tietokoneella.

Simulaattorin ikävimmäksi ominaisuudeksi osoittautui epätodenmukaisuus ja tietokoneen hallinta. Simulaattoreita toivottiin kehitettävän niin, että ne olisivat realistisempia ja niillä voisi opetella mm. ajamista vaikeassa maastossa ja erilaisia työvaiheita. Opetustarvetta koettiin mm. hakkuukoneen työvaiheiden ennakoinnissa ja sektorityömenetelmän käytössä sekä ajokoneen työsuunnittelun ja ajojärjestyksen opetuksessa. Vastausten mukaan kuljettajakoulutuksessa saadaan perusvalmiudet kehittymiselle, ja suuri merkitys ammattiosaamisenkehittymiselle on työharjoittelussa ja ensimmäisillä työvuosilla.

Kysely metsäkoneopettajille osoitettiin keväällä 2012 kaikille konekouluille ja yhteensä simulaattorikoulutuksessa toimiville 41 opettajalle. Vastauksia saatiin 18 opettajalta. Vastaajista valtaosalla on koneenkuljettajan, metsätalousinsinöörin sekä ammatillisen opettajan koulutus. Käytettävissä oleva opetuskalusto on pääosin ajantasaista ja edustaa erilaisia konemerkkejä. Simulaattoreiden tilanne on hieman parempi kuin varsinaisen konekaluston.

Simulaattoreita on opettajien mielestä riittävästi, mutta niiden käyttöaste on alhainen. Opettajien mielestä simulaattoriopetus on hyvin järjestettyä ja sitä kehitetään, vaikka ihan kaikissa kouluissa asiaan ei ole selkeästi osoitettu työaikaa tai henkilöstöä. Koulujen välistä yhteistyötä toivottiin lisättävän metsäkonekoulujen välillä. Eri kouluasteiden välinen yhteistyö todettiin vähäiseksi, ja myös sitä toivottiin lisättävän. Yhteistyön esteiksi mainittiin useimmiten resurssi- ja aikatauluongelmat.

Valmistuvat kuljettajat osaavat opettajien mielestä toimia yhtä hyvin sekä harvennus- että uudistushakkuutilanteissa. Valmistuva kuljettaja osaa harventaa puut sopivaan kasvatustiheyteen ja valita oikein ja nopeasti poistettavat puut, mutta sektorityömenetelmää ei ole vielä omaksuttu. Eroja eri koulujen välillä on mm. energiapuuharvennuksen ja uudistushakkuutilanteiden hallitsemisessa. Keskeisempinä osaamispuutteina mainittiin suunnitteluun liittyvät asiat, toiminta uudistushakkuulla isojen puiden kanssa sekä puutavaran laadun hallinta. Ratkaisuksi ehdotettiin harjoitusten lisäämistä.

Simulaattorit soveltuvat opettajien mielestä perustyövaiheiden, nosturin ja näppäimistöjen opetukseen. Simulaattorit soveltuvat huonommin työn suunnitteluun, puiden valintaan ja harvennuksen opettamiseen. Simulaattoreita tulisi kehittää erityisesti leimikon ja työvaiheiden suunnittelua tukeviksi. Simulaattoreille kaivataan erilaisten asioiden havainnollistamiseen liittyviä toimintoja. mm ajosuunnitelman tekoon ja puuston mittaamiseen.

Opetustyön tueksi toivottiin lisää kuva- ja videomateriaalia. Opettajista 11 oli tutustunut virtuaalikuvauksen avulla toteutettuun leimaustehtävään. Enemmistö opettajista oli kiinnostunut virtuaalikuvauksesta ja he kokivat että virtuaalikuvaus voisi tuoda uusia mahdollisuuksia opetukseen. Oppimisympäristö voisi mahdollistaa opetusmateriaalin ja harjoitustehtävien jakamisen eri koulujen välillä ja voisi toimia oppimiskokemuksia jakavana kuva- ja videomateriaalipankkina. Virtuaalikuvauksen käyttöönotto voisi olla mahdollista pienimuotoisena jo nyt tai jos siihen saisi ulkopuolista hankerahoitusta.

Virtuaalista leimaustehtävää voi tehdä vapaasti netissä. Opettaja voi käyttää sitä kontaktiopetuksen tukena opetettaessa mm. puiden valintaa, harvennusvoimakkuutta, hakkuun kertymää, puiden laatua, ennakkoraivauksen merkittävyyttä tai ensiharvennuksen työmalleja. Leimaustehtävä soveltuu itseopiskelutehtäväksi, ja sen ympärille voi kehittää myös muita tehtäviä. Tarkoituksena on, että opettaja voi antaa tarkennetun tehtävänannon omalla kurssialueellaan, ja tehtävän tekijä voi irrottaa tuloksensa taulukkomuodossa ja kuvina ja palauttaa tuloksensa arviointia ja palautetta varten.

Netistä löytyy myös leimikonsuunnittelun tehty virtuaaliympäristö. Ideana on, että informaatio kohteesta välittyy kuvien avulla. Näkymien perusteella opettaja voi luoda oman tehtävänsä opetustavoitteidensa mukaisesti. Virtuaalimaailmasta voi jakaa linkin avulla näkymän, jonka perusteella esitetään väittämiä tai kysymyksiä, ja tehtävän tekijä pystyy laajentamaan tai tarkentamaan kuvien avulla. Virtuaalileimikko voi toimia leimikonsuunnittelun opetustehtävänä niin, että leimikosta pystyy osoittamaan ja tarkastelemaan säästöpuuryhmiä ja hakkuun ulkopuolelle jääviä luontokohteita tai maaston perusteella voidaan arvioida kuljetusreittejä ja varastointipaikkoja. Virtuaalileimikossa tehtävien laadinta perustuu siihen, että on käytettävissä oppimisympäristö, jossa tehtävien anto, palautus ja arviointi sekä palautteen anto ovat mahdollisia.

Metsämiesten säätiö on osallistunut hankkeen rahoitukseen. Hankkeessa saadut tulokset ovat julkisia, ja virtuaaliympäristöjen vapaa käyttö on mahdollista vuoden 2012 loppuun asti, ja tämän jälkeen niiden ylläpidosta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu on valmistelemassa virtuaalikuvauksen avulla toteutettavaa oppimisympäristöhanketta.

Lisätietoja:

Pt. tuntiopettaja Manne Viljamaa, Tampereen ammattikorkeakoulu, manne.viljamaa(at)tamk.fi,
puh. 040 801 2693