Kansalaiset näkevät metsäpolitiikan prosesseissa ongelmia ja kritisoivat avohakkuita

torstai huhtikuun 4. 2013

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on kansalaisten mielestä tärkein tavoite metsiä koskevassa päätöksenteossa. Metsäpolitiikka näyttäytyy yleisesti ottaen melko hyväksyttävänä, mutta politiikkaprosessien oikeudenmukaisuus sekä metsätaloustoimenpiteistä avohakkuut ja metsiköiden kasvatus tasaikäisinä saavat kritiikkiä.                                                         

Kansalaisten näkemyksiä Suomen metsäpolitiikasta selvitettiin koko maan (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) kattavalla kyselytutkimuksella vuonna 2008, johon vastasi 1260 kansalaista. Tutkimuksessa kehitettiin malli, jossa metsäpolitiikan hyväksyttävyyttä ennustettiin menettelytapojen oikeudenmukaisuudella, metsätalouskäytännöillä, lakien hyväksymisellä sekä valtasuhteiden hyväksymisellä.

Lisäksi huomioitiin metsäpoliittinen tietämys, taipumus luottavaisuuteen, kotitalouden tulot sekä metsänomistus. Metsänomistajat olivat tyytyväisempiä metsäpolitiikkaan kuin kansalaiset, jotka eivät omista metsää. Edelleen, mitä suurempi metsäomaisuus oli, sen hyväksyttävämpänä metsäpolitiikka näyttäytyi. Hyväksyttävyyteen vaikutti eniten menettelytapojen oikeudenmukaisuus ja metsätalouskäytännöt, lisäksi kansalaisilla, jotka eivät omistaneet metsää, myös valtasuhteiden hyväksyminen vaikutti politiikan hyväksyntään.

Menettelytapojen oikeudenmukaisuus arvioitiin negatiivisesti. Erityisen kriittisesti kansalaiset suhtautuivat väitteisiin ”kaikki osapuolet pääsevät vaikuttamaan samalla tavoin” ja ”eri osapuolia kohdellaan tasapuolisesti”. Metsätalouskäytännöt arvioitiin muilta osin positiivisesti, mutta avohakkuita kritisoitiin selvästi: 55 % metsänomistajista ja 78 % kansalaisista, jotka eivät omista metsää, eivät hyväksy avohakkuita. Kansalaiset, jotka eivät omista metsää, kokivat valtarakenteet vähemmän hyväksyttäviksi kuin metsänomistajat.

Ei-metsää omistavat näkivät taas metsiä koskevat lait huomattavasti hyväksyttävimpinä kuin metsänomistajat. Metsäpolitiikan tuntemus vähensi hyväksyntää. Nykyisessä politiikanteossa korostetaan osallistamista. Osallistavat prosessit perustuvat eri tahojen konsultointiin, joka on väistämättä valikoivaa eikä näin menetellen voida taata, että kaikki tahot, joihin päätökset vaikuttavat, tulevat kuulluiksi. Näin ollen kansalaismielipiteen selvittäminen kattavilla kyselytutkimuksilla on ensiarvoisen tärkeää, jotta olisi mahdollista lähestyä metsäpolitiikan tavoitetta: löytää sellainen metsien materiaalisten ja muiden hyödykkeiden tuotannon taso, että hyöty yhteiskunnan kaikille jäsenille on mahdollisimman suuri.

Tutkimuksen tulosten valossa metsälain valmisteluprosessi sekä varsinainen muutosehdotus näyttäytyvät kyseenalaisina. MMM:n tilaamassa metsälain muutosehdotuksen vaikutusten arvioinnissa (17.12.2013) todetaan, että ”kokonaisuutena metsälakiehdotus heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olemaan metsälakiin”. Metsälain muutosehdotus heikentää siis kansalaisten mielestä tärkeintä metsäpolitiikan tavoitetta. Mikäli muutosehdotus menee läpi, se voi johtaa metsäpolitiikan hyväksyttävyyden laskuun.

Metsämiesten Säätiö on rahoittanut tätä väitöskirjatyötä yhdessä Suomen Akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston kanssa.

Lisätietoja:

Tutkija, jatko-opiskelija Annukka Valkeapää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos,
annukka.valkeapaa(at)helsinki.fi, puh. (09) 191 24975