Miehiseen voimaan ja asiantuntijuuden monopoliin nojaava metsäammattilaisuus murroksessa

maanantai, 08.02.2010

Kriisissä oleva suomalainen metsätalous on käynyt läpi moni murroksia yli satavuotisen historiansa aikana. Väitöskirjatutkimus keskittyy näistä metsien käyttöön ja -suojeluun liittyvän keskustelun yhteiskunnalliseen laajenemiseen ja tiukasti sukupuolittuneen metsäammattilaisuuden horjumiseen 1960-luvulta alkaen. Tutkimuksessa metsätalousinsinöörit pääsevät kertomaan omia kokemuksiaan kyseisistä muutoksista.

Naiset pääsivät opiskelemaan metsäopistoihin ensimmäisen kerran vuonna 1965. Tuohon saakka yhtenä sisäänpääsyvaatimuksena oli ollut asepalveluksen suorittaminen. Väitöstutkimus osoittaa, miten ensimmäiset metsäteknikon ammatin valinneet naiset ovat joutuneet taistelemaan oikeudestaan metsäammattilaisuuteen.  He saivat epäilevän vastaanoton niin miesopiskelijoilta, miesopettajilta kuin miesmetsänomistajiltakin. Tutkimuksesta ilmenee, että vaikka naisten määrä metsäopistoissa on 40 vuodessa vakiintunut 30 prosentin tienoille, joutuvat naiset yhä 2000-luvun alussa perustelemaan omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan metsäammattilaisina. Myöskään uralla eteneminen ei ole naisille yhtä helppoa kuin miehille. Maskuliiniseen voimaan perustuva metsätyömiehen ihanne näkyy tutkimuksessa tarkasteltavien metsäammattilaisten elämäkerrallisissa haastatteluissa, vaikka he eivät itse työssään fyysistä voimaa tarvitse.

Tutkimuksessa metsäammattilaiset kuvaavat oman metsäsuhteensa olevan käytännöllisempi, läheisempi ja monipuolisempi verrattuna ympäristöaktivistien metsäsuhteeseen. Tutkimus kuitenkin osoittaa metsäammattilaisten luontosuhteen perustuvan yleensä jo lapsuudessa alkaneeseen metsän taloudelliseen hyödyntämiseen, jolle muut arvot ovat alisteisia. Heidän metsäsuhteensa on lisäksi hyvin sosiaalinen ja ihmiskeskeinen. Ympäristöaktivistien ja metsäammattilaisten toistuvasta vastakkainasettelusta huolimatta nojaavat molemmat metsänkäytön perusteluissaan samoihin argumentteihin: metsien kansalliseen merkitykseen ja metsänhoidon vankkaan luonnontieteelliseen perustaan. Naiset ja vaatimukset metsiensuojelusta on otettu metsäalalla vastaan ristiriitaisin tuntein, mutta näiden seurauksena tämä entinen ”Suomen puujalka” eli metsäammattilaisuus on muuttunut hieman avoimemmaksi, moniarvoisemmaksi ja sosiaalisemmaksi.

Lisätietoja:

Tiina Suopajärvi, tiina.suopajarvi(at)oulu.fi, puh. (08) 553 3553

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.