Tekijät, jotka ohjaavat suoria investointeja istutusmetsiin

keskiviikko, 19.12.2012

Helsingin yliopiston ja North Carolina State Universityn (NCSU) kanssa yhteistyössä toteutettu pro gradu työn tarkoituksena oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat istutusmetsien pinta-alan kehittymiseen. Pro gradu -työ oli osa kansainvälistä ATLANTIS (Transatlantic Master’s Degree Program in Forest Resources) -maisteriohjelmaa.

Tutkiaksemme mitkä tekijät houkuttelevat suoria investointeja istutusmetsiin, sovelsimme Latinalaisen Amerikan kehityspankin kehittämää metsäinvestointien houkuttelevuutta mittaavaa indeksiä. Analyysi tehtiin regressiomallilla, jossa selitettävänä muuttujana oli istutusmetsä pinta-ala. Käytetty data saatiin Food and Agricultural Organization of United Nations (FAO) tietokannasta, ja sisälsi pinta-alatiedot metsistä, jotka olivat istutettu suojelu- tai teollisuustarpeisiin. Selitettäviksi muuttujiksi pyrittiin valitsemaan tekijöitä, jotka mittaisivat talouden, instituutioiden ja metsäsektorin vaikutusta. Lähteinä käytettiin tietokantoja, jotka olivat saatavilla Internetissä.

Tutkimusten tulosten perusteella makroekonomiset tekijät ovat tärkeitä istutusmetsien pinta-alan kehityksessä. Ulkomaalaisten suorien investointien määrä vaikuttaa positiivisesti istutusmetsäpinta-alaan. Tämä osoittaa, että metsäinvestoijien käyttäytyminen ei poikkea huomattavasti muiden investoijien käyttäytymisestä. Myös bruttokansantuote ja valuuttakurssit ovat tärkeitä tekijöitä. Heikko valuutta OECD-maassa houkuttelee investointeja, kun taas ei-OECD-maissa vahva valuutta.

Institutionaaliset tekijät eivät olleet niin merkityksellisiä, mikä osoittaa, että tietyt maata epävakauttavat haasteet eivät vaikuta ratkaisevasti investointipäätöksiin. Kaikista tutkimuksessa käytettävistä kyseisen ryhmän tekijöistä inhimillisellä kehityksellä oli suurin vaikutus. Inhimillisen kehityksen indeksi vaikutti negatiivisesti istutusmetsien pinta-alaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ehdottaa, että mitä kehittyneempi maa, sitä vähemmän istutusmetsiä.

Metsäsektorilliset tekijät olivat kaikista tärkeimpiä istutusmetsien pinta-alan kehityksessä. Tuotantokapasiteetti ja metsän tuotoskyky olivat merkittäviä tekijöitä globaalilla tasolla. Tuotoskyky ei ollut kuitenkaan merkitsevä tekijä ei-OECD-maissa, mikä johtunee maiden samankaltaisista puunkasvatusolosuhteista. Ei-OECD-maissa makroekonomisten tekijöiden rooli on korostunut.

Tutkimus on hyvin ajankohtainen, koska viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kehitysmaat ovat alkaneet houkutella metsätalouden investointeja kiihtyvällä vauhdilla. Tällä ilmiöllä on vaikutus Suomen ja muiden kehittyneiden perinteisten metsätalousmaiden kilpailukykyyn ja tulevaisuuden kehitykseen.

Tuloksia esiteltiin kahdessa eri konferenssissa (Southern Resource Assessment Consortium, Souther Forest Economic Workers) Pohjois-Carolinassa, sekä gradu on julkaistu Pohjois-Carolinassa (NCSU). Helsingin yliopistossa gradun tarkastusprosessi on vielä hieman kesken. Arvostelun valmistuttua työ julkaistaan myös Helsingin yliopiston opinnäytetyötietokannassa. Työn pohjalta työstetään parhaillaan artikkelia myös julkaistavaksi osana jatko-opintojani Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella.

Metsämiesten Säätiö rahoitti pro gradu -työtä. Apuraha helpotti maisteriopintojeni loppuun saattamista.

Lisätietoja:

MSc. Forestry, MMK, tohtorikoulutettava Jaana Korhonen, Helsingin yliopisto,
jaana.e.korhonen(at)helsinki.fi, puh. 041 430 9724

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.