Vauhtia metsätilan omistusjärjestelyihin

tiistai, 04.06.2013

Suomen metsäkeskus on järjestänyt Kainuussa sukupolvenvaihdos-aihepiirin koulutusta jo 10 vuoden ajan. Koko Suomeen verrattuna Kainuussa yhteisomistustilojen määrän on korkea sillä joka kolmas tila on yhteisomistuksessa. Metsäyhtymiä on 19% ja kuolinpesiä 15%.

Opinnäytetyöhöni liittyen lähetimme vuosina 2010-2012 koulutuksiin osallistuneille metsänomistajille kirjekyselyn, jossa tiedusteltiin koulutuksen jälkeen tapahtuneita muutoksia metsätilan omistusjärjestelyissä. Kyselyyn vastasi 32% koulutuksiin osallistuneista. Vastaajien keski-ikä oli 62 vuotta. Hieman yli puolet vastaajista oli eläkeläisiä.

Tilan sijaintikunnan ulkopuolella asuvilla keskimääräinen etäisyys tilalle oli 109 km. Metsäpinta-alan keskiarvo koulutuksiin osallistuneilla oli 97 ha. Metsänomistusmuodoittain tarkasteltuna yli puolet vastaajista omisti tilansa yksin tai puolison kanssa, noin kolmannes metsäyhtymänä tai maatalousyhtymänä ja loput reilu kymmenes perikuntana tai kuolinpesänä. Tilan omistusaika oli keskimäärin 24 vuotta.

Sukupolvenvaihdoksia oli toteutunut koulutusten jälkeen neljäsosalla kaikista vastaajista. Sukupolvenvaihdos oli toteutettu sitä useammin mitä suurempi metsätila on kyseessä. Metsätila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa useimmiten usealle perijälle erillisinä tiloina eli pirstoutumiskehitys näyttää jatkuvan Kainuussakin. 42% vastaajista ilmoitti sukupolvenvaihdoksen olevan edelleen aikeissa.

Sukupolvenvaihdos koetaan hankalaksi ja paljon miettimistä ja kypsyttelyä vaativaksi asiaksi. Etenkin laki- ja siihen yhdistyvät verokysymykset mietityttävät metsänomistajia. Koulutuksiin ja luennoitsijoiden asiantuntemukseen oltiin tyytyväisiä. Sen sijaan parannettavaa löytyy tiedotuksesta, miten koulutuksen jälkeen kannattaisi edetä. Henkilökohtaista neuvontaa oli saanut joka kolmas vastanneista. Apua metsätilan sukupolvenvaihdokseen oli useimmiten haettu metsänhoitoyhdistyksestä ja Metsäkeskuksesta sekä pankista. Myös verotoimiston ja muun tahon puoleen oli käännytty. Yhteismetsästä oli kiinnostunut noin kolmannes kyselyyn vastanneista.

MMM työryhmämuistiossa 2012 sanotaan metsänomistukseen liittyvät keskeisiksi ongelmiksi mm. Metsätilojen pienestä koosta (keskimäärin 24 ha) johtuen metsällä ei ole monille omistajille useinkaan taloudellista merkitystä. Metsätilojen pieni koko ja puukaupan epäsäännöllisyys nostavat teollisuuden puunhankinnan kustannuksia.

Sukupolvenvaihdosten pitkittyminen johtaa metsänomistajien ikääntymiseen ja metsien käytön – sekä hakkuiden että metsien hoidon – vähenemiseen. Metsätila vaihtaa omistajaa lähes puolessa tapauksista vasta omistajan kuoltua, jolloin riski tilan jakamiseen perinnönjaossa on suuri, mikä edelleen pienentää metsätilojen kokoa.

Keinoina tilakoon kasvattamiseksi Kansallinen metsäohjelma 2015 (2008) esitti muun muassa:

  1. Verotukselliset keinot sukupolvenvaihdosten, tilakoon kasvattamisen ja metsätalouden edellytysten parantamiseksi
  2. Lainsäädännön kehittäminen uusien omistusmuotojen kuten kiinteistö- ja sijoitusrahastojen perustamiseksi ja perikuntamuotoisen metsänomistusajan lyhentämiseksi
  3. Pirstaleisten metsätilojen uusjakokäytäntöjen ja yhteismetsäomistuksen kehittämisen

Näillä toimenpiteillä tähdätään metsätalouden kannattavuuden ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytysten sekä teollisuuden puuhuollon parantamiseen.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja asian miettiminen kestävät useimmilla metsänomistajilla pitkään ja asia ei etene. Asia koetaan monimutkaiseksi ja jopa lannistavaksi kaikkine kiemuroineen. Etenkin laki- ja siihen liittyvät verokysymykset mietityttävät metsänomistajia. Useimmiten päädytään yhä liian usein metsäyhtymän perustamiseen kaikille lapsille, vaikka omaisuutta voisi siirtää myös muussa muodossa. Mahdollisia uusina lakimuutostoimenpiteinä yksimielisyyden sijaan tulisi olla mahdollisuus päättää metsän hoito- ja käyttötoimenpiteistä enemmistöpäätöksellä.

Internetin vaatimaton osuus 5% tiedonsaantikanavana voi myös osaltaan johtua metsänomistajakunnan rakenteesta. Luultavasti internetin käyttö lisääntyy, kun metsänomistajiksi tulee ”netin” käyttöön tottunut

On hienoa huomata myös muiden metsäalan organisaatioiden metsätilan omistusjärjestelyihin liittyvänneuvonnan lisääntyneen viime vuosina. Järjestettyihin koulutuksiin on osallistunut myös toimihenkilöitä. Metsäkeskuksen Kainuun alueen kymmenen vuoden työ asian edistämisessä alkaa tuottaa tuloksia koko metsätoimialakentässä.

Kiitokset Mikkelin Ammattikorkeakoululle ja Suomen metsäkeskukselle saamastani tuesta sekä Metsämiesten Säätiölle opintyölleni myöntämästä apurahasta.

Lisätietoja:

Edistämispalvelujen päällikkö Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Kainuu,
tuomo.mikkonen(at)metsakeskus.fi

www.metsakeskus.fi/tiedotteet

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.