Evon MTI opiskelijoiden opintomatka Kroatiaan

maanantai marraskuun 2. 2015

Opintomatka oli onnistunut ja sisällöltään rikas. Saimme hyvän kokonaiskäsityksen Kroatian metsätaloudesta. Mielenkiintoisinta oli huomata kuinka eritavalla metsätaloutta harjoitetaan ja kuinka talous toimii aivan eri raameissa. Erittäin ystävällisiksi osoittautuneet yhteistyökumppanimme niin yliopistolla kuin metsäntutkimuslaitoksella olivat erittäin kiinnostuneita tulevaisuuden yhteistyöstä oppilaitoksemme kanssa. Suosittelemme yliopistoa potentiaalisena opiskelijavaihto kohteena. Toivottavasti tästä poikii jotain rakentavaa. Säätiön rahoitus mahdollisti lentolippujen hankkimisen, ja täten mahdollisti koko matkan toteutumisen.

Luokkaretkipäätös Kroatiaan syntyi Kroatian maineesta hyvänä ja helppona matkailukohteena, jossa on upeita maisemia ja halpa hintataso. Syvennyimme Kroatian maantietoon ja totesimme pienen Adrianmeren rannikkovaltion olevan luonnoltaan erittäin monipuolinen ja kiehtova. Mietimme miten metsätalous tuon kaltaisessa maassa mahtaa toimia, joten otimme yhteyttä paikalliseen yliopistoon ja kysyimme voisimmeko päästä heille vierailulle oppimaan lisää.

Yliopiston puolelta asian suhtauduttiin mielenkiinnolla ja sovimme vierailun ajankohdaksi lokakuun alun. Meitä kiinnosti myös miten metsää uudistetaan ja viljellään Kroatiassa, joten otimme yhteyttä Kroatian metsäntutkimuslaitokseen. Hekin vastasivat vierailupyyntöömme myöntävästi ja saimme alustavan ajankohdan sovittua. Näin saimme luokkaretken rungon kasaan. Etsimme sopivat lennot ja varasimme luokallemme majoituksen ja bussikyydit kohteiden välillä. Sovittujen vierailuiden lisäksi halusimme käydä kuuluisassa Plitvicen kansallispuistossa joka sijaitsi sopivasti suunnittelemamme reitin varrella. Retkemme viimeiset päivät suunnittelimme lomailevamme Splitin rantakaupungissa.

Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa majoitimme koko kahdenkymmenenkolmen hengen luokkamme kaupungin keskustassa sijatisevaan hostelliin. Olimme sopineet Yliopistovierailun 31.9. Zagrebin yliopistoon. Yliopistolla meille pidettiin sarja luentoja Kroatian metsätaloudesta ja sen historiasta, sekä metsätalouden tiedekunnan eri tutkimusaloista. Vierailua johti professori Danko Diminic joka hoitaa ympäristön ja metsänsuojelun osaston johtamisen lisäksi yliopiston kansainvälisiä suhteita. Hänellä oli erinomainen tietämys maidemme eroavaisuuksista niin ilmaston kuin metsien rakenteen puolesta. Heidän esitelmien lisäksi pääsimme itsekin kertomaan Suomen metsätaloudesta ja sen erityispiirteistä.

Suurimpina eroavaisuuksina maidemme välillä totesimme olevan luonnon monimuotoisuuden. Kroatiassa on pieneksi maaksi uskomattoman paljon erilaisia kasvupaikkoja aina rinteiden havumetsistä ja jylhistä jalopuumetsistä rannikon nahkealehtisiin oliivipuulehtoihin. Kroatian metsätalouden haaste piilee juuri tässä monimuotoisuudessa, sillä maassa ei voida harrastaa Suomen tapaan suuria toimenpiteitä, esimerkiksi avohakkuita.

Jotain kertoo myös se että metsäkoneita maassa ei ole juurikaan, vaan suuri osa hoidetaan metsurintöinä poimintahakkuina. Tämä selittyy sillä, että 70 % puustosta on pyökkiä, tammea ja muita jalopuita joiden korjuu metsäkoneella on laajassa mittakaavassa kannattamatonta. Tutustuimme myös yliopiston laboratorioihin, joissa tutkittiin tällä hetkellä mm. puupellettien mahdollisuuksia energian tuotannossa. Yksi työryhmä teki paraikaa selvitystä laserkeilauksesta ja ilmakuvauksesta uusina metsänkartoitus menetelminä.

Seuraavana päivänä vierailimme Jastrebarskossa Kroatian metsäntutkimuslaitoksessa. Siellä kuulimme sarjan luentoja Kroatian metsätalouden ja -tutkimuksen tilasta. Laitoksen budjetti on pieni ja samoin heidän vaikutusmahdollisuutensa. Suurimmaksi ongelmaksi he kokivat lainsäädännön ja sen valvonnan vaikeuden. Laittomia hakkuita toteutetaan jatkuvasti kestävän kehityksen periaatteiden vastaisesti. Valtion metsissä tilanne on parempi, sillä Kroatiassa on vain yksi metsätalousyhtiö joka hoitaa keskitetysti kaiken hakkuutoiminnan. Tutustuimme laitoksella myös siemenviljelyyn.

Viikonloppuna matkamme jatkui kohti Plitvicen kansallispuistoa. Kansallispuisto oli silmiä hivelevän upea paikka, jossa pienellä alueella uskomattoman monipuolisia kasvu- ja elinympäristöjä lukuisine vesiputouksineen ja kirkkaine vuoristolampineen. Välillä tunsi olonsa kuin olisi ollut tropiikissa ja taas ylimmäs rinteeseen kiivetessään karussa vuoristossa. Turhaan tätä paikkaa ei ole listattu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Plitvicestä jotkoimme bussikyydityksellä Splitin rannikkokaupunkiin, jossa vietimme luokkaretkemme viimeiset päivät lomaillen ja rentoutuen. Palasimme takasin Suomeen Splitistä kahdeksan päivän reissaamisen jälkeen.

Lisätietoja:

Opiskelija Ville Kallioinen, Hamk, ville.kallioinen(at)student.hamk.fi, puh. 0400 477 674

Opiskelija Lauri Laaksonen, Hamk, lauri.a.laaksonen(at)student.hamk.fi, puh. 0400 938 017