Lapin metsämuseon Savotta -hankkeella lisää elinvuosia museorakennuksille

perjantai tammikuun 17. 2014

Lapin metsämuseolla Rovaniemellä oli käynnissä EAKR-rahoitteinen Savotta – Lapin metsämuseosta kulttuurimatkailun vetovoimatekijä-hanke vuosina 2011–2013. Hankkeen aikana museoalueella tehtiin varsin mittavia restaurointi- ja korjaustoimenpiteitä. Museoalueelle eri puolilta Lappia siirretyt rakennukset ja rakennelmat olivat vuosikymmenten saatossa kärsineet jo varsin huomattavia vaurioita, ja mm. useiden rakennusten perustus oli vajoamassa saviseen maahan, minkä lisäksi usean rakennuksen katto oli alkanut vuotaa.

Hankkeen restaurointiyrittäjäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Marko Korkeasalo Oy. Yrittäjä oli itse valmistunut Lapin Ely-keskuksen ja Lapin ammattiopiston järjestämästä restaurointialan Kisälli-koulutuksesta alan ammattilaiseksi, minkä lisäksi Korkeasalo suoritti mestaritutkinnon Savotta-hankkeen aikana.

Korkeasalo miehineen teki valtavan urakan Lapin metsämuseon museorakennusten restauroinnissa. 1940-luvulta peräisin oleva savotan talli ja ajokampevarasto saivat alleen tuhansia kiloja betonianturoita, ja esimerkiksi tallia nostettiin maasta lähes 40 cm ylöspäin. Ajokampevaraston ja 1930-luvulta peräisin olevan Luiron pirtin huopakatot uusittiin, minkä lisäksi Luiron pirtin kattorakenteita vahvistettiin. Museorakennusten pärekatot uusittiin 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevasta Koivun uittopirtistä, venekatoksesta ja uittomakasiinista. Lisäksi museon vahtimestarin talona toiminut ns. metsäteknikon virkateknikon talo 1930-luvulta ennallistettiin sisäosiltaan vastaamaan alkuperäistä huonejakoa. Virkatalon remontin myötä Lapin metsämuseo saikin erittäin viihtyisän asiakaspalvelutilan, josta löytyy myös pieni museokauppa ja -kahvila. Lisäksi talosta löytyy myös toimistotilat, jotka puuttuivat museolta aiemmin kokonaan. Hankkeen loppumetreillä tehtiin vielä iso työ museon kulkuväylien tasoituksessa ja päällystyksessä.

Parivuotisen hankkeen aikana metsämuseolle tehtiin mm. museotoimintaa tukeva kokoelmaohjelma, museo-opetukseen liittyen koottiin ohjeita ja vinkkejä onnistuneen museovierailun järjestämiseksi ja museon viestintää ja markkinointia kehitettiin. Museon uudet nettisivut avattiin vuoden 2012 alussa, ja hankkeen edistymisestä tiedotettiin eri medioille aktiivisesti koko parivuotisen hankkeen ajan.

Eräs hankkeen tavoite oli laajentaa museon avoinnaoloaikaa, ja hankesuunnitelmassa eräänä pyrkimyksenä oli saada museolle palkatuksi jopa ympärivuotinen työntekijä. Varsin varhaisessa vaiheessa kulttuuri- ja erityisesti museoalan varsin karu taloudellinen todellisuus tuli ilmi. Valtionosuuksien saamiseksi museolla tulisi olla museoammatillista henkilökuntaa vakituisesti palkattuna jo pari vuotta ennen kuin tukea voi edes hakea. Yhdistyksen ylläpitämälle paikallismuseolle tämä on iso taloudellinen panostus, johon vain harvoin on mahdollisuutta.

Yllä mainittuun ongelmaan kiteytyy myös se seikka, että pitkällä tähtäimellä tehtävät suunnitelmat esimerkiksi kulttuurimatkailun kehittämiseen ovat erityisen haasteellisia. Matkanjärjestäjät suunnittelevat toimintaansa useiden vuosien aikajänteellä, mikä on monille paikallismuseoille valtava vaatimus. Todellisuudessa pienten museoiden toimintaa pyöritetään avustusten varassa, ja usein esimerkiksi kesätyöntekijän palkkaustilanne pystytään tarkentamaan vasta keväisin juuri ennen kuin kesäkauden tulisi jo museoilla alkaa. Toisekseen monilla matkailualan toimijoilla on omat valmiit pakettinsa, joita myydään turisteille. Noihin varsin tiiviisiin paketteihin on pienen museon vaikea päästä mukaan.

Savotta-hankkeen osalta voidaan kuitenkin näin hankkeen päätyttyä todeta, että varsin paljon hyvää ja näkyvää saatiin aikaiseksi. Monien museorakennusten elinikä lisääntyi varmasti kymmenillä vuosilla, ja näin aineellista Lapin suurten savottojen ja uiton kulttuurihistoriaa säilyy myös tuleville sukupolville. Hankkeen aikana tehtiin paljon perustyötä, jota erityisesti museorakennusten osalla kipeästi kaivattiin. Ilman tätä hanketta Lapin metsämuseon museorakennukset olisivat kymmenen vuoden kuluttua olleet jo erittäin huonokuntoisia, eikä ennen pitkää olisi ollut edes mitään kulttuurimatkailukohdetta jonne mennä.

Lapin metsämuseoyhdistyksellä on hankkeen myötä erinomaiset edellytykset kehittää edelleen Lapin metsämuseon toimintaa.

Kesällä 2013 Lapin metsämuseo oli avoinna yleisölle 1.6.-31.8.2013 välisenä aikana. Metsämiesten säätiön rahoituksella palkattiin yksi asiakaspalvelija-opas museolle. Normaalin avoinnaolon lisäksi museolla kävi runsaasti ryhmiä myös toukokuussa sekä syksyllä aina joulukuuhun saakka.

Ilman Metsämiesten Säätiön myöntämää omarahoitusosuutta Savotta - Lapin metsämuseosta kulttuurimatkailun vetovoimatekijä -hankkeen toteuttaminen olisi ollut mahdotonta. Metsämiesten Säätiön myöntämän yleisavustuksen turvin museo oli avoinna yleisölle kesäaikaan. Yleisavustuksella katettiin myös museon kiinteitä menoja.

Lisätietoja:

Sihteeri Tuija Alariesto, Lapin Metsämuseoyhdistys ry., tuija.alariesto(at)rovaniemi.fi, puh. 040 734 1060

Puheenjohtaja Tapio Pukema, Lapin Metsämuseoyhdistys ry., tapio.pukema(at)ely-keskus.fi,
puh. 040 571 9944

www.lapinmetsamuseo.fi