Uusi opaskirja metsänkylvöstä

tiistai, 12.06.2012

Yhtenäistä, metsänkylvöä koskevaa opasta ei tähän mennessä ole ollut saatavilla. Hiljattain julkaistussa Metsänkylvöoppaassa käydään kattavasti läpi kylvösiemenen hankintaan ja käsittelyyn liittyvät asiat, siementen itäminen ja orastuminen maastossa sekä taimien alkukehitys vakiintumisvaiheeseen saakka. Myös erilaisia kylvötekniikoita esitellään. Kirjan perustana oleva tutkimustieto on koottu suurimmaksi osaksi suomalaisista ja ruotsalaisista alan julkaisuista.

Metsäkylvön suosio uudistamismenetelmänä on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Vielä 1960-luvulla kylvöpinta-ala oli noin 60 000 hehtaaria vuodessa, mutta nykyisin kylvetään vain puolet tästä määrästä. Tämä on suurin piirtein neljännes vuotuisesta metsänviljelypinta-alasta. Lähes kaikki ovat männyn kylvöjä, koska männyn karut kasvupaikat ovat parhaita kylvökohteita.

Kylvön yleisyys uudistamismenetelmänä vaihtelee metsäkeskusalueittain. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueella kylvetään yhteensä noin puolet koko maan kylvöalasta. Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa männyn kylvö on yleistä.

Istutukseen ja luontaiseen uudistamiseen verrattuna männyn kylvöllä on monia etuja. Konekylvön ja maanmuokkauksen yhdistäminen on yksinkertaista, taimikko syntyy riittävän tiheänä laatupuun kasvatusta ajatellen ja kokonaiskustannukset ovat vain kolmannes istutuksen kuluista. Myöhemmät taimikon hoitotoimet, perkaus ja raivaus, ovat järkevästi toteutettavissa, jos kasvupaikka ja kylvömenetelmä on valittu oikein. Merkille pantavaa on, että kylvö mielletään yleisesti luonnonmukaisemmaksi uudistamismenetelmäksi kuin istutus.

Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä. Muut metsätaloudellisesti tärkeät puulajimme viljellään lähes kokonaan istuttamalla. Kuusta on aikoinaan uudistettu laajemminkin kylvämällä, mutta tutkimustulokset eivät ole olleet rohkaisevia. Kuusen siementen orastuminen maastossa on samaa luokkaa kuin männyllä, mutta kylvöä ei voida suositella kuuselle luotettavaksi uudistamismenetelmäksi taimien erittäin hitaan alkukehityksen takia.

Rauduskoivua kylvetään muutama sata hehtaaria vuosittain. Parhaimmillaan koivun kylvöllä saavutetaan riittävä uudistamistulos istutusta edullisemmin, mutta epäonnistumisen riski on myös suurempi. Rauduskoivun kylvötaimia uhkaavat maastossa kuivuus ja roustetuhot. Istutus on kuuselle ja koivulle useimmiten varmempi ja nopeampi viljelymenetelmä.

Kylvön luonnonmukaisuus ja suhteellisen pienet toteuttamiskustannukset ovat valitettavasti johtaneet siihen, että menetelmää käytetään liian ravinnepitoisilla ja hienojakoisilla kasvupaikoilla. Tällaisille maille kylvö ei sovellu, koska hakkuun jälkeen nopeasti kehittyvä pintakasvillisuus ja rouste tuhoavat suuren osan sirkkataimista. Eteläsuomalaisten uudistusalojen inventointitulokset osoittavat, että hienojakoisten, routivien maiden kylvöt johtavat heikkoon uudistamistulokseen. Oikea kasvupaikkavalinta, korkealaatuinen siemen ja kylvöalustan huolellinen valmistaminen ovat avaimia onnistuneeseen kylvöön.

Kirja on tarkoitettu opas- ja oppikirjaksi sekä käytännön ammattilaisten että metsänomistajien käteen. Kirjoittaja, dos. Markku Nygren toimii tutkijana Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimipaikassa.

Oppaan viimeistelyyn ja painatukseen saatiin rahoitus Metsämiesten Säätiöltä. Kylvöoppaan yksittäiskappaleita myy Metsäkustannus Oy, suurempia määriä voi tilata Metlan Suonenjoen toimipaikasta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Markku Nygren, Metsäntutkimuslaitos, markku.nygren(at)metla.fi, puh. 050 391 4817

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.