Metsämiesten Säätiö Foundation

Ennakkoraivauksen avulla parantamaan ensiharvennusten olosuhteita

torstai, 14.08.2014

Tutkimuksessa ilmeni, että Stora Enso Metsän ensiharvennusleimikoiden ennakkoraivaukset ovat tyydyttävällä tasolla. Ensiharvennusten suurimpana ongelmana koettiin tekemättä jääneet ennakkoraivaukset, jotka olisivat olleet tarpeellisia puunkorjuun tuottavuuden kannalta. Saatujen tulosten mukaan ennakkoraivausohjeet vaativat päivityksiä, joista tärkein oli nykyisten ennakkoraivausrajojen alentaminen. Ennakkoraivauksia tulisi toteuttaa myös enemmän. Moni haastatelluista toimihenkilöistä nosti esille puun ostajien vastuun. Aktiivisilla ostomiehillä on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa ennakkoraivauksien toteutukseen, ottamalla asia esiin kaupantekohetkellä. Ennakkoraivaukseen kannustaminen nähtiin tärkeänä osana ja yhdeksi vahvimmista keinoista katsottiin olevan kantohintojen eroilla tehdessä tarjouksia raivaamattomien ja raivattujen kohteiden välillä.

Nykyiset raivausohjeet vaikuttavat olevan melko toimivia, jos niitä ei ole ymmärretty väärin. Näkemäraivauksessa raivataan siis puiden tyvien lisäksi välialueiden hakkuuta haittaava alikasvos. Osalla raivaajista vaikutti olevan vääriä käsityksiä näkemäraivauksesta, esim. ainoastaan puiden tyvet sahattaisiin. Ennakkoraivauksista on edelleen koulutettava raivauksen toteuttajia, että toimintatavat saataisiin yhtenäisimmiksi ja toimimaan käytännössä. Ennakkoraivausten määrän lisäämiseksi on etsittävä tehokkaita keinoja kannustamaan metsänomistajia ostamaan ennakkoraivauspalveluita tai tekemään omatoimisesti laadukasta työtä.

Vastaajat arvioivat oman tuntumansa perusteella toimivia ennakkoraivausrajoja. Hakkuuta haittaavan kuusialikasvoksen kohdalla mediaanivastaus oli, että ennakkoraivaus tulisi tehdä, kun kuusialikasvoksen keskipituus ylittää 1,5 metriä ja sen tiheys on noin 2000 runkoa hehtaarilla. Vastaavasti lehtipuualikasvoksen kohdalla ennakkoraivaus katsottiin mediaanivastausten perusteella ajankohtaiseksi, kun keskimäärin 2-metrisen lehtipuualikasvoksen tiheys oli noin 3000 runkoa hehtaarilla.

Opinnäytetyössä selvitettiin puhelinhaastatteluina Stora Enso Metsän yrittäjäesimiesten ja operaatioiden hankintaesimiesten näkemykset ensiharvennusleimikoiden ennakkoraivauksista. Tavoitteena oli saada esille läheisesti puunkorjuun parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemykset ensiharvennusleimikoiden ennakkoraivauksien tasosta ja niiden kehityksestä ensiharvennuksilla. Lisäksi selvitettiin haastateltavien näkemykset hakkuuta haittaavista alikasvoksista ja hyvästä ennakkoraivauksesta.

Metsämiesten Säätiö on tukenut tutkimusta taloudellisesti ja näin mahdollistanut siihen täysipainoisen keskittymisen koulunkäynnin ohessa.

Lisätietoja:

Opiskelija Jani Rissanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, jani.rissanen(a)edu.mamk.fi