Metsäalan korkea-asteen koulutusten keskinäistä profiloitumista tarkasteltava alan kokonaiskehityksen kannalta

perjantai, 31.01.2014

Koulutuksen ja työn välillä on valmistuneiden metsänhoitajien kokemusten perusteella vastaamattomuutta. Metsänhoitajakoulutus näyttää nykyisellään olevan sisällöltään hyvin laaja ja pyrkimykset tuottaa samaan aikaan sekä käytännön että teorian ammattilaisia eivät tuota aina käytännön työelämän kannalta toivottuja tuloksia. Toisaalta ammattikorkeakoulujen metsätalousinsinöörikoulutuksessakin on osittain menty aiempaa teoreettisempaan koulutukseen. Voisi ollakin hyödyllistä tarkastella koko korkea-asteen metsäkoulutusta tarkemman profiloinnin valossa, sillä kaikkeen koulutus ei voi, eikä sen ole tarvetta valmistaa. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä pohtia metsänhoitajatutkinnon profiloitumista teoria-käytäntö akselilla suhteessa metsätalousinsinöörin tutkintoon.

Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja kehitys vuoteen 2020 -hankkeessa selvitettiin metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien nykytyössä vaadittava osaaminen ja koulutuksen vaikuttavuus sekä alan substanssin kehittyminen vuoteen 2020. Metsänhoitajat työskentelevät yleisimmin tutkimus- ja kehittämistehtävissä tai muissa asiantuntijatöissä, mutta yhä useammin on nähtävissä työllistyminen metsäalan ulkopuolelle.

Tulosten mukaan 65 % maatalous ja metsätieteiden maistereista oli tyytyväisiä opintoihin työuransa kannalta. Arvioitaessa työelämän tarpeiden ja metsänhoitajaopintojen vastaavuutta ainoastaan 41 % koki niiden vastanneen työtään paljon, erittäin paljon tai täysin. Tuloksen opintojen ja työelämän heikosta vastaavuudesta voisi arvioida selittyvän sillä, että 53 % vuosina 2000 - 2008 valmistuneista metsänhoitajista työskentelee metsäalalla, 20 % metsäalaan liittyvällä alalla ja 27 % aivan muilla aloilla. Kuitenkin tarkasteltaessa metsäalalla työskentelevien arvioita (54 % vastanneista) opintojen ja työtehtävien vastaavuudesta, kävi ilmi, että 35 % mielestä opinnot eivät vastanneet työtä lainkaan tai vain osittain.

Kaikkein tärkeimmiksi edellytyksiksi työssä menestymiselle metsänhoitajat arvioivat kyvyn itsenäiseen työskentelyyn ja luotettavuuden. Työssä koettiin paljon tarvittavan ajankäytön suunnittelua ja hallintaa, organisointi- ja koordinointitaitoja sekä ongelmanratkaisukykyjä. Metsällinen osaaminen asettui 38 osaamisalueen luettelossa viimeiseen neljännekseen sijoille 30-38 vähäisellä merkityksellä tai merkitystä jonkin verran.

Metsänhoitajien lisääntyvä sijoittuminen metsäalan ulkopuolisiin työtehtäviin tulee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin ja tarpeeseen painottaa koulutusta uudella tavalla. Pohdittavaksi olisi hyvä ottaa myös laajempi kysymys valmistujamääristä suhteessa alan työpaikkoihin (Savotta 2020). Huomattavaa on, että metsänhoitajakoulutuksen suorittaneet työllistyivät pääsääntöisesti hyvin, mutta näistä kuitenkin reilu neljännes metsäalan ulkopuolisille aloille.

Metsänhoitajakoulutus tuottaa työmarkkinoilla laajasti hyödynnettävissä olevaa osaamista ja on yhteiskunnan näkökulmasta arvokasta. Tarpeellista olisi kuitenkin arvioida myös koulutuksen merkitystä alan imagoon ja vastuullisuutta alalle hakeutuvia nuoria kohtaan. Alan kokonaiskehityksen kannalta tarkastelemisen arvoista olisi metsänhoitajakoulutuksen tuottamat tutkijataidot ja käsitys tutkimustiedon käyttämisestä työssä tulevaisuustekijöiden löytämiseksi ja innovaatioiden kehittämiseksi.

Metsätalousinsinöörit olivat ammattikorkeakoulutukseensa varsin tyytyväisiä. Suorittamiaan opintoja työuran kannalta piti 68 % vastaajista hyvinä ja 70 % koki niiden vastaavaan työtään täysin tai paljon. Tuloksissa oli kuitenkin huomattavia oppilaitoskohtaisia eroja.

Metsäosaamisen on oltava metsätalousinsinöörin työssä vahvaa ja työtehtävät vaativat laajaa käytännön osaamista. Tämän tutkimuksen tulosten valossa pystytään koulutuksella pääsääntöisesti antamaan alalle tuleville riittävä perusammattiosaaminen. Tosin oppilaitoskohtaiset erot oppimistuloksissa ovat hyvin merkittäviä. Jos alalle halutaan jatkossa turvata riittävä määrä osaavia työntekijöitä, on koulutuksen järjestäjäkohtaista kehittämistyötä käynnistettävä.

Työssään menestymiselle metsätalousinsinöörit määrittivät erittäin tärkeiksi kyvyn itsenäiseen työskentelyyn ja luotettavuuden. Suuri merkitys oli taidolla hallita ja suunnitella ajankäyttöä, vastuunottokyvyllä, organisointi- ja koordinointitaidoilla sekä paineensietokyvyllä. Metsällinen osaaminen asettui 38 osaamisalueen luettelossa toiseksi tärkeimpään osaamisneljännekseen sijoille 14.–23. Tärkeintä alan ammattiosaamista metsätalousinsinöörin työssä oli metsänhoitoon ja puuntuottamiseen liittyvä saaminen sekä puunkorjuun ja puunhankinnan hallinta sekä metsäsuunnittelu.

Metsämiesten Säätiön rahoittama ja TTS - tutkimuksen toteuttama Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja kehitys vuoteen 2020 -hanke päättyi vuoden 2013 loppuun. Se teki yhteistyötä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset -tutkimuksen sekä Metsäkoulutus 2013 –koulutuksen esiselvityshankeen (HY, JY) kanssa. Hankkeen tulosten avulla pyritään kehittämään alan koulutusta sekä kohdentamaan sitä tulevaisuuden työelämän tarpeiden mukaiseksi.

Lisätietoja:

Asinatuntija Jyrki Ketola, jyrki.ketola(at)taaleritehdas.fi

Tutkija Eila Lautanen, TTS-tutkimus, eila.lautanen(at)tts.fi

www.tts.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.