Riittääkö Suomen osaaminen metsien käytön ja metsiä hyödyntävän toiminnan muuttaessa muotoaan?

maanantai, 16.01.2012

Monien maailmanlaajuisten kehityskulkujen myötä luonnonvarojen roolia eri tavoin korostava liiketoiminta on jo muodostunut laajaksi ja moninaiseksi. Sen kasvunäkymät ovat hyvät, sillä monien perushyödykkeiden ja uusien resurssitehokkaiden ratkaisujen tarve kasvaa väestön kasvaessa ja monien luonnonvarojen niukentuessa. Se on mahdollisuus kaikille toimialoille, mutta siinä menestyminen edellyttää ihmisten tarpeista lähtevää toimintatapaa, monialaista osaamista ja riittäviä panostuksia.

Koska Suomen metsäosaaminen pääosin koskee supistuvaa perinteistä liiketoimintaa, ja tahtotilaa panostusten rohkeaan uudelleen kohdistamiseen ei vielä ole, ei ole selvää että Suomi kykenee hyödyntämään tähän liittyviä mahdollisuuksia. Tällöin uudet markkinat voivat siirtyä pitkälti kilpailijoiden haltuun, ja metsäala Suomessa voi kutistua lisää.

Vaikka etenkin länsimaiden talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näiden vastapainona maailman kehityksessä on viimeisen 10 vuoden aikana ollut nähtävissä merkittäviä, voimistuvia, luonnonvarojen merkitystä korostavia kehityskulkuja. Mineraali- ja kaivannaisteollisuus on kokenut renessanssin. Tuottokykyisen maan käyttöön eri tarkoituksiin (kuten ruuan, bioenergian tai kuidun tuottamiseen) on liittynyt entistä enemmän kilpailua, ristiriitoja ja poliittista ohjausta. Monien luonnonvarojen hinnat ovat viime vuosina kääntyneet nousevalle uralle ja ennätystasolle.

Näiden kehityskulkujen taustalla on se, että uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen kysyntä on kasvanut tuotantoa ja käytön tehostumista nopeammin. Luonnonvaroihin kohdistuva kysyntä myös kasvaa tasaisesti, vaikka talous ei edes kasvaisi. Koska maailman väestö edelleen kasvaa, tarvittaisiin joka tapauksessa ruokaa, energiaa ja muita perushyödykkeitä lisää.

Näihin haasteisiin vastaaminen tuottaa suuria pulmia ihmiskunnalle. Ruokakysymyksen ratkaiseminen on erityisen vaikeaa, sillä monet tuotantopanokset maasta alkaen ovat niukentumassa. Fossiilisen energian käyttö on ilmastosyistä ongelmallista. Jo sen nouseva hinta aiheuttaa sen, että käyttö vähenee väistämättä, jolloin se on korvattava monissa kohteissa.

Erityisesti öljyn korvaaminen on valtava urakka, sillä suuri osa ihmiskunnan toiminnasta on rakentunut sen varaan. Se on kuitenkin mahdollista, sillä biomateriaaleista on moneen ja hintojen nousu kiihdyttää innovointia. Tämän myötä yhä suurempi osa toiminnasta perustuu kykyyn hyödyntää maapallon biologista tuottokapasiteettia kestävällä tavalla.

Biopohjaisen maailman rakentaminen edellyttää onnistuakseen paljon investointeja, innovaatioita, yhteistyötä sekä kehitystä ohjaavien tavoitteiden ja käytäntöjen uudelleenarviointia. Samalla se on kuitenkin jo nyt laajaa liiketoimintaa, jonka kasvunäkymät ovat rajoitteetkin huomioiden mittavat. Esimerkiksi biokemikaalien, -materiaalien ja -energian globaali markkinapotentiaali voi aikavälillä 2015-30 kasvaa 505 miljardista dollarista 1309 miljardiin. Paljon suuremmista summista on kyse siinä vaiheessa, kun maailman ravinnon, energian, rakennusten, materiaalien ja palvelujen tuotanto on uudelleen järjestetty kestävälle pohjalle.

Uusiutuvat luonnonvarat ovat siis jatkossa yhä enemmän kaiken toiminnan keskeinen reunaehto. Tuottokykyinen maa (ml. metsää kasvava maa) on tuolloin kysytyimpiä resursseja, josta kilpailee moni tuotannollinen ja ei-tuotannollinen käyttömuoto. Tähän asetelmaan liittyy kuitenkin huomattavia haasteita sekä maankäytön ohjauksen että eri toimijoiden kannalta.

Se, mitä biokapasiteetin lajia käytetään, missä laajuudessa ja mihin tarkoitukseen, riippuu ennen kaikkea siitä, mille on eniten kysyntää. Toki myös logistiikka, teknologia ja kustannustekijät vaikuttavat. Metsä tai puu ei ole automaattinen valinta. Muihin vaihtoehtoihin nähden vaikeasti saatava, tarkoitukseen sopimaton tai kallis raaka-aine voi jäädä vajaalle käytölle myös biomaailmassa. Perinteinen metsäteollinen käyttö kasvaa globaalisti vain vähän ja supistuu lännessä. Muu maahan kohdistuva kysyntä kasvaa kautta maailman. Tällöin on todennäköistä, että metsäteollisuus menettää asemiaan maankäytössä muille käyttömuodoille.

Kehitys kohti biotaloutta ja siihen liittyvät mahdollisuudet koskevat kaikkia toimialoja ja toimintoja, ei vain nykyisiä luonnonvara-aloja. Markkinana biotalous koostuukin lopulta tuhansista tuotteista eri tarkoituksiin ja käyttäjille. Koska kyse on erittäin laajasta markkinasta, moni maa, toimiala, yritys ja teknologia haluaa niistä siivun. Menestyminen riippuu pitkälti panostusten suuruudesta, osaamisen laaja-alaisuudesta ja yrityskentän monipuolisuudesta. Markkinoiden läheisyys on myös tärkeä lähtökohta.

Tästä näkökulmasta katsoen Suomen edellytykset menestyä biotaloudessa eivät ole niin hyvät kuin yleisesti luullaan. Metsäala lähialoineen Suomessa eli ns. metsäklusteri panostaa uutta liiketoimintaa synnyttävään kehittämiseen paljon vähemmän kuin sen kanssa kilpailevat alat. Valtaosa Suomessa olevasta metsien hyödyntämiseen liittyvästä osaamisesta ja sen kehittämisestä painottuu supistuvaan toimintaan. Monien uusien liiketoimintalohkojen edellyttämä osaaminen, yrityskenttä, kannustimet ja markkinatuntuma puuttuvat Suomesta lähes kokonaan.

Suomen mahdollisuudet kasvattaa laajaa, metsiä monipuolisesti hyödyntävää biotaloutta riippuvatkin pitkälti siitä, löytyykö rohkeutta ja määrätietoisuutta panostusten uudelleen kohdistamiseen.

Jos tällaiseen suuntaan ei osata tai rohjeta lähteä, Suomi saattaa menettää suuren osan mahdollisuuksistaan bioliiketoiminnassa siihen enemmän panostaville maille ja toimijoille. Tällöin uutta metsiin perustuvaa liiketoimintaa syntyisi Suomessa melko vähän samalla kun perinteisen tuotannon supistuminen jatkuisi. Tämän myötä laajalta julkisten varojen käytöltä metsäalan hyväksi ohenisivat perusteet ja hyväksyntä.

Metsämiesten Säätiön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää metsien käyttöön vaikuttavia maailmanlaajuisia kehityskulkuja ja niiden vaikutusta metsien käytön malliin Suomessa.

Lisätietoja:

Tutkija Jakob Donner-Amnell, Itä-Suomen yliopisto, jakob.donner-amnell(at)uef.fi,
puh. 044 276 8366

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.