The Macroenvironmental Factors of the Market of Agricultural and Forest Biomass Power - Case: China

tiistai, 14.08.2012

Syksyllä 2011 sain mahdollisuuden yliopistostani Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta lähteä Kiinaan Pekingin metsäyliopistoon (Beijing Forestry University) vaihto-opiskelemaan.Tarkoitukseni oli lukuvuoden aikana tehdä maisterintutkielma liittyen suomalaiseen metsäteollisuuteen ja kiinan alati kasvaviin markkinoihin. Lisäksi, opiskelin kiinaa ja kiinaan kulttuurin liittyviä tunteja päivittäin, jotka omalta osaltaan auttoivat tutkielman tekemisessä.

Kiinasta, sen valtavista markkinoista ja markkinoille pääsemisestä on tehty useita tutkimuksia, kuin myös suomalaisten haasteista idän markkinoilla. Suomalaisella perinteisellä paperi- ja metsäteollisuudella on Kiinassa tukeva jalansija, koska alan yhtiöt ovat aikanaan olleet ensimmäisiä Kiinassa toimivia suomalaisia yrityksiä. Vuodesta 2006 ja Kiinan 11:sta viisivuotissuunnitelmasta lähtien Kiina on ollut kasvavissa määrin huolissaan ympäristönsä tilasta. Vuonna 2010 julkaistussa 12 viisivuotissuunnitelmassa Kiinan valtionjohto laittoi kunnianhimoiset tavoitteet ympäristön ja kestävän kehityksen suhteen. Maassa on perinteisesti käytetty fossiilisia energialähteitä, kuten öljyä, maakaasua sekä hiilienergiaa, joka tuottaakin Kiinan kokonaisenergia tarpeesta yli 91 prosenttia.

Tulevaisuudessa Kiina aikoo panostaa ei-fossiilisiin energialähteisiin. Ydinvoiman käytön odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Myös uusiutuvaan energiaan panostetaan, erityisesti tuulivoimaan, joihin Kiina on jo tehnytkin merkittäviä investointeja, tuotantomäärä odotetaan viisinkertaistuvan kuluvan vuosikymmenen aikana. Vesivoimaan Kiinan on tehnyt jo merkittäviä investointeja aikaisemmalla vuosikymmenellä, eikä sen tuotannon odoteta prosentuaalisesti kasvavan yhtä paljon verrattuna muihin uusiutuviin energialähteisiin.

Merkittävä ero esimerkiksi verrattuna Euroopan energiamarkkinoihin Kiinalla on, että Euroopassa perinteisiä energialähteitä korvataan uusilla, kestävän kehityksen mukaisilla energia muodoilla, kuten esimerkiksi, Saksan yritys luopua ydinvoiman käytöstä. Kiinassa, on aivan eri tilanne, energian tarve on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2020 energiankulutukseksi on arvioitu 1000 gigawattia, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kiinan markkinoille kaikki energialähteet ovat tervetulleita tyydyttääkseen kasvavan tarpeen.

Tutkimukseni keskittyi hieman vähemmän tutkittuun energialähteeseen Kiinassa. Metsästä ja maatalousjätteistä saatava biomassa, muodostaa tulevaisuudessa merkittävän energiasektorin Kiinassa. Esimerkiksi vuonna 2005 vain kaksi gigawattia sähköä tuotettiin biomassasta, mutta jo vuonna 2020 valtion tavoite on nostaa biosähkön tuotto 30 gigawattiin. Tämä voi olla suomalaisille alan yrityksille merkittävä uusi markkina-alue. Pääosin suomalaiset alalla toimivat yritykset ovat pieniä, siksi on tärkeää, että markkinoille siirryttäisiin alkuvaiheessa, jotta saataisiin tukeva jalansija, sekä luotuja hyvin kontakteja sekä yhteistyökumppanuuksia. Sillä vaikka, bioenergia-ala, on Kiinassa vasta aluillaan, kasvaa se hyvin pian liian suureksi suomalaisille yksittäisille yrityksille.

Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus ja se käsitti markkinakatsauksen PEST – analyysin avulla, jossa käytettiin hyväksi sekundääristä aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa on osuus, jossa haastattelin Hong Kongissa, Shanghaissa ja Pekingissä asuvia, yhteensä kymmentä eri henkilöä. He olivat kansallisuuksiltaan Euroopasta sekä Kiinasta ja työskentelivät tai olivat tutkijoina, yrityksissä, organisaatioissa ja instituuteissa, jotka ovat sidoksissa metsäalaan tai uusiutuvaan energiaan.

Lyhyesti voidaan todeta tuloksista, että Kiinassa on potentiaalia bioenergialle, mutta tällä hetkellä, sen käytännön toteuttamiseen tehdään verrattaen vähän. Metsä maa-ala, on jatkuvien istutusohjelmien myötä lisääntymässä, ongelmana on kuitenkin esimerkiksi tieverkosto ja paikoitellen vuoristo. Lisäksi metsästä saatavalle raaka-aineelle nähdään Kiinassa arvokkaampia jalostuskohteita. Maataloustähteet ovat potentiaalinen energia lähde. On kuitenkin todettava, että Kiinassa käytettävän biomassan skaala on laajempi kuin esimerkiksi Suomessa, tämä tarkoittaa sitä, että käytettävät koneet ja laitteet eivät voi olla kovinkaan herkkiä erilaisille biomassalähteille.

Lisätietoja:

Opiskelija Tomi Halme, Helsingin yliopisto / Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta,
tomi.halme(at)gmail.com, puh. 00 86 2277 76811

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.