Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa

torstai, 23.05.2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin itä- ja pohjoissuomalaisten kotitalouksien sienestykseen liittyvää päätöksentekoprosessia Heckit- Two-part- ja Tobit-malleilla. Kotitalouden pitää tehdä päätökset sienestykseen osallistumisesta sekä sienien poimintamääristä ja nämä päätökset voidaan tehdä joko erikseen tai yhtä aikaa. Lisäksi kotitalouden pitää päättää kyselyyn vastaamisesta. Vastauskato aiheuttaa aineistoon harhaa, jota pitää korjata tulosten luotettavuuden parantamiseksi.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella postitse vuonna 2011. Kyselyyn valittiin väestörekisteristä ositetulla satunnaisotoksella yhteensä 3700 kotitaloutta. Suomi oli jaettu viiteen ositteeseen, joista kaikista kerättiin samansuuruiset, 740 kotitaloutta käsittävät otokset. Tämä tutkimus rajattiin koskemaan vain Lappia, entistä Oulun lääniä ja Itä-Suomea. Aineistoa muokattiin tekemällä uusia mallinnuksessa tarvittavia muuttujia ja poimimalla tässä tutkimuksessa tarvittavat muuttujat.

Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia eläkeläisyyden, työttömyyden sekä asuinalueen ja -ympäristön vaikutuksesta sienestykseen osallistumiseen ja eläkeläisyyttä lukuun ottamatta myös poimintamääriin. Jos kotitalouteen kuuluu vähintään yksi työtön, on tällä tulosten mukaan osallistumistodennäköisyyttä ja poimintamääriä kasvattava vaikutus.

Eläkeläisyys kasvattava tulosten perusteella osallistumistodennäköisyyttä. Kotitalouden sijaitseminen Lapissa tai entisessä Oulun läänissä ja asuinympäristön kaupunkimaisuus taas tulosten mukaan pienentävät osallistumistodennäköisyyttä ja poimintamääriä. Aiempien tutkimustulosten vastaisia tuloksia sen sijaan saatiin kotitalouden koon ja osin koulutuksen osalta. Tilastollista merkitsevyyttä ei kuitenkaan ole kuin muutamien muuttujien tuloksilla.

Tulosten mukaan käytetyistä malleista aineiston mallintamiseen parhaiten sopii vastauskadon aiheuttaman virheen korjaava Heckit-malli. Tulevaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota kadon vaikutuksista myös monimuuttujamenetelmiin. Tulosten mukaan osallistumis- ja määräpäätökset tehdään peräkkäin erillisinä päätöksinä, mutta osallistumispäätös dominoi määräpäätöstä. Tobit-malli voidaan hylätä Tobit-spesifikaatiotestin perusteella, eivätkä tarkastellut muuttujat vaikuta samalla tavalla osallistumis- ja määräpäätökseen.

Työssä käytetty aineisto sisälsi ainoastaan Lapin, entisen Oulun läänin ja Itä-Suomen, joilla on omaksuttu pääasiassa itäinen sienikulttuuri. Tällä saattoi olla vaikutusta tuloksiin todennäköisesti ainakin koulutustason mutta mahdollisesti myös muiden muuttujien osalta. Myös kyseisen vuoden hyvä sienisato ja vain yhden vuoden käsittävä aineisto vaikuttivat erittäin todennäköisesti tuloksiin. Olisikin siis hyvä analysoida koko Suomen kattavaa ja useammalta vuodelta kerättyä aineistoa luotettavampien tulosten saamiseksi ja myös muutoksen selvittämiseksi.

Metsämiesten Säätiö myönsi apurahan tutkimuksen tekemiseen.

Lisätietoja:

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Timo Könönen, tkononen(at)student.uef.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.