Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten metsänhoitotiedot

maanantai, 22.10.2012

Tässä pro gradu -tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, millainen tietotaso peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailla on metsänhoidosta ja mistä he tietonsa hankkivat. Lisäksi tarkasteltiin millaisia kokemuksia oppilailla on metsänhoidon opetuksesta peruskoulussa ja miten heidän mielestään opetusta voitaisiin parantaa. Yhdeksäsluokkalaiset valittiin tutkimusryhmäksi siitä syystä, että heillä oletetaan olevan se tieto metsänhoidosta, jonka jokainen Suomen kansalainen peruskoulun pohjalta saa.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksen keinoin. Tutkimusaineistona toimivat yhteensä 30 peruskoulua Uudeltamaalta, Pohjois-Karjalasta sekä Pohjois-Savosta. Jokaisesta koulusta kyselyyn vastasi yhdestä kahteen yhdeksännen luokan ryhmää. Kysely teetettiin nettikyselynä E-lomakkeen avulla opettajien ohjeistuksen avulla. Kyselylomake rakentui viidestä eri osiosta, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajan taustatietoja, toisessa metsänhoidon tiedonlähteitä, kolmannessa metsänhoidon tietämystä, neljännessä omaa arviota metsänhoidon tietämyksestä ja viidennessä peruskoulun metsänhoidon opetukseen liittyviä asioita. Kyselylomakkeen sisältöä laadittaessa apuna käytettiin metsä- ja opetusalan asiantuntijoiden antamia kommentteja.

Tulokset osoittivat, että oppilaiden metsänhoidon tiedot ovat heikot, aivan kuten aiemmatkin metsiä koskevat kyselyt ovat osoittaneet. Koulu oli oppilaille tärkein tiedonlähde metsänhoitoasioissa, vaikka vanhempien ja sukulaisten merkitys korostuikin erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, jotka olivat jollain tapaa yhteydessä metsänomistukseen. Huolestuttava tulos oli, että viidesosa oppilaista ilmoitti, ettei muistanut saaneensa ollenkaan metsänhoidon opetusta peruskoulun aikana. Opetussuunnitelman perusteiden sisällöt metsänhoidon osalta eivät tämän perusteella näytäkään toteutuvan kaikissa Suomen peruskouluissa.

Oppilaat kokivat itse omien metsänhoitotietojensa olevan puutteellisia ja lisätietoa kaivattiin. Peruskoulun opetuksen parantamiseksi oppilaat toivoivat lisää käytännön opetusta metsänhoidossa sekä opetusmäärän lisäämistä. Koulun näyttäessä olevan tärkein tiedonlähde metsänhoitoon liittyen olisikin kansalaisten tietotason parantamiseksi kiinnitettävä erityisesti huomiota nimenomaan peruskoulumme opetukseen. Ensimmäisenä tulisi varmistaa, että jokainen kansalainen saa peruskouluaikanaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetusta metsänhoidon asioissa. Tämän jälkeen olisi syytä kiinnittää huomiota metsänhoidon opetukseen käytettävään tuntimäärään sekä opetusta pitkälti ohjaavien oppikirjojen sisältöihin.

Metsänhoitotiedot eivät ehkä ole välttämättömiä kaikille kansalaisille, mutta tietopohjan olisi syytä olla vahva varsinkin niillä, jotka omistavat itse metsää. Metsänomistaja nimittäin viime kädessä lakien sallimissa rajoissa päättää, mitä hoitotoimenpiteitä metsässä tehdään tai jätetään tekemättä. Suomen metsämaan suurimpana omistajaryhmänä yksityismetsänomistajilla onkin tässä kohtaa suuri rooli maamme metsätaloutta ja sen kannattavuutta ajatellen. Riittävä tietotaso metsänhoidon asioista olisikin syytä siis taata jokaiselle Suomen kansalaiselle, jotta he mahdollisina nykyisinä tai tulevina metsänomistajina osaisivat tarvittaessa tehdä oikeita päätöksiä.

Lisätietoja:

Opiskelija Sini Makkonen, stmakkon(at)student.uef.fi, puh. 050 343 0268

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.