Työharjoittelu Saksassa

keskiviikko toukokuun 3. 2017

Saksan työharjoitteluvaihto alkoi keväällä, huhtikuussa 2016 ja tulimme takaisin syyskyyssa. Harjoittelumme tapahtui yksityisessä metsäyrityksessä jonka hoidettavana oli yhteensä 9000 ha metsää, joista 250 oli osastomme vastuulla.

Saksalainen metsänhoito eroaa todella suuresti Suomalaisesta. Emme koskaan olisi uskoneet kuinka suuri ero voi eri maiden metsätaloudessa ollakaan. Kun me Suomessa kaadamme kymmeniä, ennen jopa satoja hehtaareja metsää, Saksassa on laitonta kaataa yli 0,3 hehtaaria kerralla jotta luonnon tasapaino säilyisi eikä esimerkiksi linnut, lepakot sekä hyönteiset kärsisi hakkuista. Tämä oli suurimpia eroja jotka hämmästyttivät, mutta kumpi on parempi tapa toimia, siihen en mielipidettäni osannut muodostaa.

On uskomatonta että metsätalous Saksassa on hävittänyt sieltä useita eläin, ja lintulajeja historiassa, vaikkei siellä suuria avohakkuita ole saanut todella pitkään aikaan tehdäkään. Saksalainen metsänkasvatus kun tapahtuu siten että metsän pohjakerrokseen pääsee niiin vähän valoa että metsänpohjakasvillisuuden on mahdotonta siellä selvitä, jolloin marjoista ja kukista riippuvaisien lintujen ja eläimien on siirryttävä paremmille maille ruoan puutten takia. Suomessa meillä vielä on ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto, vaikka kaadamme suuria aloja metsää kerralla, ja pahimmassa tapauksessa revimme kannotkin vielä maaperästä joka köyhyttää maaperää entisestään.

Suomessa koulutamme metsäkoneiden kuljettajat laadukkaasti taitaviksi ja ammattitaitoisiksi ammattilaisiksi jotka tietävät metsänhoidon suositukset, ja tietävät mitkä puut on järkevää kaataa, mitkä jättää. Raivaamme, harvennamme ja uudistamme metsäämme tehokkaasti. Metsäkoneen kuljettaja kaataa puut, toinen ajaa puut tien varteen, josta jo rekka kuljettaa puun tehtaalle. Metsätaloutemme on tehokasta, ja kehittyy koko ajan tehokkaammaksi, koneisiin tulevien laser-keilaimien, automaation sekä kehittyvien puutavaralajien myötä.

Saksassa puolestaan koulutetaan metsänhoitajia, jotka tietävät Saksalaiset metsänhoitosuositukset, mutta koneiden kuljettajia tai metsureita ei samalla tavalla kouluteta. Metsänhoitaja joutuu merkkaamaan jokaisen puun jotka on tuleva kaataa, olisi kyseessä sitten raivaus, harvennus, tai uudistushakkuu. Metsänhoitajan jälkeen metsään astelee metsuri, joka kaataa merkatut puut moottorisahalla, oli sitten puun koko sentin-, tai metrin paksuinen. Raivaussaha on ruohonleikkuuta varten. Jos uudistettava ala tehdään metsäkoneella, silloinkin kaadetaan vain merkityt puut koskematta merkkaamattomiin. Mihin Suomessa tarvitaan yksi mies ja kone, tarvitaan Saksassa yksi merkkaamaan puut, toinen koneen kuljettajaksi, ja mahdollisesti koneen vierelle metsuri joka kaataa koneelle liian suureksi käyvät puut.

Suomalainen metsätalousosaaminen on maailman huippua, joka on muodostunut meille niin itsestäänselvyydeksi, että on vaikea uskoa että niinkin mallimaassa kuin Saksassa, tehtäisiin asioita millään osa-aleella huonommin kuin meillä.

Reissumme Saksaan oli loistava reissu joka avasi uusia näkemyksiä metsätalouden kuin muutenkin kulttuurien eroista jotka olivat odotettua suurempia. Ilman Metsämiesten Säätiön rahoitusta reissu olisi jäänyt haaveeksi.

Lisätietoja:

Opiskelija Tuomo Klemetti, Karelia AMK, tuomo.klemetti(at)edu.karelia.fi