Ekologisen ja kestävän elämäntavan näkyminen ja vaikutus suomalaisessa metsänomistajuudessa

keskiviikko syyskuun 3. 2014

Suomen metsäteollisuuden laaja rakenteellinen murros on pakottanut alaa miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisten hyödyntämistapojen lisäksi. Enää ei ole mahdollista nojata ainoastaan paperinjalostukseen, vaan metsiin liittyviä uusia hyödyntämismahdollisuuksia on löydettävä. Metsien tarjoamat potentiaalit esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamiseen kiinnostavat jo nyt laajasti. Myös asumiseen, rakentamiseen, vapaa-aikaan, matkailuun ja esimerkiksi ruokaan ja terveyteen liittyvät metsälähtöiset ratkaisut ovat tulevaisuudessa tärkeässä asemassa metsien hyödyntämisen suhteen.

Yksityismetsänomistajat ovat suurin Suomen metsätalousmaan yksittäinen omistajaryhmä 52 prosentin osuudella. Kiihtyvä kaupungistuminen, metsätilojen periytyminen suurten ikäluokkien jälkipolville sekä metsiin liittyvien tunnesiteiden heikkeneminen muokkaavat yksityismetsänomistajarakennetta. Maailmanlaajuinen vihreiden arvojen nousu vaikuttaa myös suomalaisten yksityismetsänomistajien arvostuksiin ja asenteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ekologista, eettistä ja kestävää elämäntapaa edustavien metsänomistajien asenteita ja arvostuksia metsien ja niiden hyödyntämisen suhteen. Tämän elämäntavan edustajia on alettu kutsua nimellä LOHAS (Lifestyles of Health and Sustainability), joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa terveyden ja kestävän kehityksen elämäntapoja. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää LOHAS-metsänomistajia, joilta löytyy omakohtaista kokemusta metsänomistajuuteen liittyvistä haasteista ja ongelmanratkaisuista sekä tuoreita ja innovatiivisia visioita metsien erilaisista hyödyntämismahdollisuuksista.

Pro Gradu tutkimus keskittyi selvittämään, mitä metsä merkitsee LOHAS-metsänomistajille ja miten heidän elämäntapansa näkyy metsänomistajuudessa. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmäkeskusteluissa, joihin kutsuttiin ennakkohaastattelujen perusteella tunnistettuja LOHAS-metsänomistajia. Tutkimukseen otti osaa 17 metsänomistajaa yhteensä neljässä fokusryhmässä.

Tutkimustulokset antoivat viitteitä LOHAS-metsänomistajien metsien aineettomaan hyödyntämiseen liittyvistä potentiaaleista. Maaperän ekologisempi käyttö ja metsiin liittyvät virkistys, matkailu- sekä terveydelliset mahdollisuudet olivat tutkimukseen osallistuneiden LOHAS-metsänomistajien kiinnostuksen kohteina. Vaikka näiden hyödyntämistapojen kaupallinen potentiaali tunnistettiin laajasti, osa keskusteluun osallistuneista metsänomistajista suhtautui niihin hieman skeptisemmin. Kotimaisten markkinoiden pieni koko, yleisen metsään liittyvän markkinoinnin puute sekä alan pääomavaltaisuus ja pitkät perinteet koettiin positiivista rakennemuutosta hidastaviksi tekijöiksi. Suomen metsäalalla on tarve monipuolisemmalle yhteistyölle, jossa yksityismetsänomistajat, poliittiset päättäjät sekä teollisuuden ja tutkimuslaitosten edustajat voisivat yhdessä keskustella metsienkäytön erilaisista hyödyntämismahdollisuuksista ja tulevaisuuden visioista.

Haluan kiittää Metsämiesten Säätiötä antamastaan taloudellisesta tuesta, joka mahdollisti tutkimukseni tekemisen sovitussa aikataulussa.

Lisätietoja:

Metsänhoitaja Närhi Markus, markus.narhi(a)helsinki.fi