Kansainväliset matkailijat arvostavat talousmetsää luontokokemuksena

tiistai, 2.03.2010

Metsäntutkimuslaitos haastatteli vuonna 2008 yhteensä 750 ulkomaista matkailijaa eri puolilta Lappia. Tutkimus vahvistaa, että Lappiin suuntautuva kansainvälinen matkailu perustuu voimakkaasti luonnon vetovoimaisuuteen ja ulkoilumahdollisuuksiin. Kansainväliset matkailijat eivät kaipaa ulkoiluharrastuksia varten luonnontilaisia metsäalueita, ja suhtautuvat yllättävän positiivisesti metsätalouden harjoittamiseen matkailualueilla.

Lappiin matkustavien ulkomaisten matkailijoiden mielestä myös nuoret talousmetsät soveltuvat hyvin matkailukäyttöön. Huomattavaa on, että myös ahkerimmin luonnossa liikkuvat arvostavat metsätalousalueita retkeilyalueina. Matkailijoiden näkemykset hyvästä luontokohteesta ovat melko yhtenevät riippumatta siitä, mistä maasta he tulevat.

Talvisin jopa kaikkein voimakkaimmin käsitellyt kohteet kelpaavat vähintään kohtalaisesti kansainvälisille matkailijoille, sillä lumi peittää hyvin hakkuun ja maanmuokkauksen jäljet. Metsänuudistamisella voidaan parhaimmillaan jopa lisätä talvisen luonnossa liikkumisen esteettisyyttä luomalla maisemaan kaukonäkymiä.

Tilanne on selvästi haastavampi kesällä. Avoimet tai melkein avoimet viljelemällä uudistetut kohteet eivät sovi kovin hyvin matkailukäyttöön. Maisemallista arvoa ei juuri paranna elävien tai kuolleiden säästöpuiden jättäminen nykyisessä määrin.

Matkailun kannalta tärkeillä alueilla kannattaisi käyttää ensisijaisesti luontaisen uudistamisen menetelmiä. Luontainen uudistaminen, johon sisältyy enintään lievä maanpinnan käsittely ja jäävä siemenpuusto on mahdollisimman tiheä, on matkailun kannalta paras metsänuudistamisvaihtoehto. Myös uudistusalojen rajaaminen visuaalisesti melko pieniksi parantaa matkailun toimintaedellytyksiä.

Metsätalouden suunnittelulla ja toimenpiteillä voidaan hyvin huomioida matkailun tarpeita, mutta erityistoimenpiteistä, kuten pienaukkohakkuista syntyy metsätaloudelle lisäkustannuksia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamisen haasteellisin kysymys onkin, kuka tai ketkä osallistuvat kustannusten maksamiseen. Talousmetsien matkailukäyttöä edistetään myös kummankin osapuolen aidolla halulla ymmärtää toisen elinkeinon tarpeita ja kehittämällä talousmetsien käytön pohjaksi sopimusmalleja.

Lapin matkailun yksi tavoite on kehittää toimintaa ympärivuotiseksi. Toiminnan edellyttämät talvi- ja kesäreitit kannattaisi rakentaa samoille alueille ja mahdollisuuksien mukaan myös urille. Jos kesä- ja talviaikaista matkailua ohjataan eri alueille tarvitaan reitistöjä kaikkiaan enemmän. Tämä puolestaan lisää niiden alueiden laajuutta, joissa reitistöt vievät pois maapinta-alaa metsätalouden toiminnasta, ja joissa joudutaan sovittamaan alueen käyttöä myös porotalouden kanssa.

Ympärivuotisen matkailun kehittämisen kannalta olisi hyvä kiinnittää huomiota myös hiihtokeskusten ympäristöjen laatuun. Näillä alueilla rakentamisen jäljiltä viimeistelemättömät pihaympäristöt ja reittien varsien usein maisemoimattomat lähialueet ovat matkailijoiden katseiden kohteina. 

Tässä tutkimuksessa oli mukana kokeellisesti yksi pienaukkohakkuuta esittävää kuva sekä kesällä että talvella. Talvikuva sijoittui arvostetuimpien näkymien joukkoon. Kesäkuva puolestaan sijoittui keskivaiheille ja keskimäärin korkeammalle kuin avohakkuuvaihtoehdot ja jotkin luontaisen uudistamisen alueet.

Matkailijoiden suhtautumista uusiin metsänkäsittelymenetelmiin, kuten pienaukkohakkuihin ja eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuisiin on tutkittu vielä varsin vähän, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä asiasta ei voi esittää. Aihepiiristä tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Tutkimusta rahoitti Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:

Professori Liisa Tyrväinen, Metsäntutkimuslaitos, liisa.tyrvainen(at)metla.fi, puh. 050 391 4553

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.