Kuusikoiden kesäharvennusten mahdollisuudet ja riskit puntarissa

tiistai, 1.03.2011

Kuusikkoharvennukset on ohjeistettu tehtäväksi talviaikana. Viime vuosina hyviä korjuutalvia (kunnon routa, riittävä lumikerros) on ollut harvassa. Voisiko kuiva syyskesä olla parempi aika kuusikkoharvennuksille kuin sateinen ja roudaton talvi, kun punnitaan korjuujälkeen, puuntuotokseen ja juurikääpätuhoihin liittyviä riskejä? Korjuuteknisesti kiinnostavia kysymyksiä ovat, miten paljon työtekniikka ja koneiden varustelu vaikuttavat korjuujälkeen ja miten korjuujälkeä ja raiteenmuodostusta voidaan ennustaa.

Juurikääpä on puuston terveyden kannalta merkittävin vakaviin seurannaisvaikutuksiin johtava tekijä. Juurikäävän leviämistä voidaan torjua käsittelemällä kannot joko harmaaorvakkasienellä tai urealla. Kantojen kaatopintojen ohella jäävän puuston vauriot tarjoavat juurikäävälle leviämistien kuusikoiden kesäharvennuksissa. Kantokäsittelyn ohella vaurioiden vähentäminen on oleellinen osa juurikäävän ennakkotorjuntaa.

Tutkimushankkeessa Kuusikoiden kasvatus ja puunkorjuu muuttuvassa ilmastossa (2009–2011) tutkitaan sulan maan aikaisten kuusikkoharvennusten mahdollisuuksia ja riskejä. Tutkittavina ovat hakkuun työmenetelmien ja korjuukoneiden varustelun sekä toisaalta sääolojen vaikutukset korjuujälkeen, juurikäävän leviämisriskiin, juurikäävän torjunnan tehokkuus eri ajankohtina sekä kuusikoiden kasvatus- ja korjuuvaihtoehtojen puuntuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset niin metsikkö- kuin metsäaluetasollakin.

Metsähallituksen maille perustettavia koealueita hyödynnetään monipuolisesti

Vuoden 2010 syyskuussa perustettiin Tuusulaan kestokoe eritasoisen korjuujäljen tuotosvaikutusten ja lahoriskin seurantaan. Kokeella vertaillaan erilaisia hakkuutekniikoita sekä ajouran kuormituksen, havutuksen ja ajokoneen varustelun vaikutusta raiteenmuodostukseen. Kokeella tehtiin eri syvyisiä raiteita ajamalla metsätraktorilla edestakaisin ja mitattiin kuormituksen ja raiteenmuodostuksen suhdetta.

Korjuujälkeä seurattiin myös käytännön hakkuutyömailla. Niistä haetaan tietoa sääolojen, maaperän ja kuljettajan vaikutuksista korjuun onnistumiseen. Raiteenmuodostusta seurataan hakkuun ja metsäkuljetuksen aikana, jolloin urille tuleva ajokertojen määrä ja kuormitus saadaan mitattua. Yhtenä tavoitteena niin kestokokeessa kuin käytännön työmaillakin on selvittää hakkuukoneen ja ajokoneen raiteenmuodostuksen yhteyksiä.

Alustavien tulosten mukaan edellytyksiä sulan maan aikaiseen korjuuseen voidaan parantaa korjuukoneita varustelemalla sekä kehittämällä leimikoiden korjuukelpoisuusluokitusta ja korjuun organisointia. Kesäaikainen korjuu edellyttää kuivaa korjuukeliä, jolloin sekä hakkuu että metsäkuljetus voidaan toteuttaa niin, ettei merkittäviä maasto- ja puustovaurioita synny. Onnistunutta korjuuta edesauttavat kantava maaperä, hakkuutähdettä ajourien suojaksi tuova työtekniikka, lyhyt metsäkuljetusmatka, kohteen ennakkoraivaus, huolellisesti tehty kantokäsittely juurikäävän torjumiseksi ja hyvä suunnittelu.

Juurikääpäriski punnitaan erilaisissa korjuuolosuhteissa

Lahontorjunnan tärkeä tavoite on määrittää juurikäävän levinneisyysalueen pohjoisraja. Kohdistamalla juurikäävän ennakkotorjunta reuna-alueille yhdistettynä olosuhteisiin parhaiten soveltuvaan korjuutekniikkaan, luodaan entistä paremmat edellytykset kuusikoiden kesäharvennuksille ja vaikeutetaan juurikäävän leviämistä kohti pohjoista.

Hanketta rahoittavat Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos.

Lisätietoja:

PhD Harri Mäkinen, Metsäntutkimuslaitos, harri.makinen(at)metla.fi, puh. 040 801 5265

MMT Matti Siren, Metsäntutkimuslaitos, matti.siren(at)metla.fi, puh. 050 391 2335

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.