Metsäyhdistys laajensi kansainvälisen metsäviestinnän yhteistyötä

keskiviikko tammikuun 2. 2019

Metsäalan kansainväliset toimijat ovat tiedostaneet metsäviestinnän kasvavan tarpeen. Lisääntyvään kritiikkiin metsien käytöstä on vastattava metsien käytön positiivisten ratkaisujen levittämisellä. Tämä vaatii aktiivista panostusta ja resursseja viestintään. Metsien kestävän käytön arvostusta ei useissa merkittävissäkään metsämaissa noteerata korkealle. Tämän arvostuksen kasvattaminen ja siitä viestimisen osaamisen kasvattaminen vaikuttaa niihin viesteihin, joita kansainvälisissä politiikkaprosesseissa metsäalalla ja siihen vaikuttavilla aloilla työstetään. Metsien käytön tuottamia positiivisia ratkaisuja avattiin vuonna 2018 useassa globaalissa tapahtumassa suomalaisen ja boreaalisen metsäbiotalouden esimerkkien kautta.

FAO-UNECEN Forest Communicators Networkin kokouksessa Hollannissa kesäkuussaa 2018 linjattiin tulevaisuuden viestintäyhteistyötä Euroopassa. ”Yhteistyö kansainvälisten suurten toimijoiden ja muiden maiden kanssa tuo uskottavuutta metsien käytön hyväksyttävyyden edistämisessä. Yhdessä on mahdollista saavuttaa myös enemmän näkyvyyttä kuin yhden maan omilla hankkeilla”, Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen toteaa. Suomen etu on olla proaktiivisesti mukana viestien muotoiluissa ja hankkeiden suunnittelussa alusta asti. 

Lintunen kutsuttin puhujaksi ja panelistiksi FAO:n North American Forestry Commissionin järjestämään Pohjois-Amerikan alueellisen metsäviestintäverkoston perustamistilaisuuteen ja alueelliseen viestintätyöpajaan toukokuussa. Puhetilaisuus oli Suomen metsäalan etujen kannalta tärkeä. Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen boreaalisten metsien suojeluun tähtäävät kampanjat ovat voimistuneet ja kohdistumassa pohjoisiin metsiin Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa. Tämä on myös voimistanut alueen metsätoimijoiden halua viestintäyhteistyöhön tähänastista vahvemmin. Yhteistyö Kanadan ja Yhdysvaltojen metsäsektorin viestinnän kanssa laajenee voimakkaasti.  Tilaisuudessa vertailtiin vahvan viestintäkulttuurin maiden toimintatapoja suhteessa olemassa oleviin muihin alueellisiin verkostoihin. Tilaisuus oli korkean profiilin mahdollisuus suomalaisen metsä- ja metsäviestintäosaamisen ratkaisujen esiin tuomiseen.  

Merkittävän pohjoisamerikkalaisen yhteistyöplatformi Sustainable Forestry Initiative SFI:n vuosikongressi oli erinomainen tilaisuus saavuttaa metsien käytön tuottamille ratkaisuille uutta, vaikutusvaltaista yleisöä.  SFI on kattava kestävän metsätalouden yhteenliittymä, jonka jäsenistä tätä nykyä noin kolmasosa on metsäammattilaisia. Suurin osa jäsenistä edustaa metsäalan toimintaan läheisesti vaikuttavia tahoja ja sidosryhmiä kuten sosiaalisia toimijoita, kansalaisjärjestöjä ja alkuperäiskansoja. Yhteistyöllä saavutetaan voimakkaampi vaikutus kuin yksittäisten toimijoiden ponnistuksilla.

Kai Lintunen puhui tilaisuudessa biotaloudesta ja viestinnästä. SFI:n kongressin jälkeen kansainvälinen uusiutuvien luonnonvarojen tiede- ja kehitysorganisaatio Catie järjesti yhdessä FAO:n kanssa Latinalaisen Amerikan metsäviestijöille työpajan. Alueen metsäviestintäverkoston perustamistilaisuuden osallistujat edustivat laajasti metsien käyttöön vaikuttavia sidosryhmiä 15 maasta. Suomalaisen metsäbiotalouden esimerkit ja globaalin yleisön tavoittaneet viestintähanke-esimerkit tarjosivat työpajan osallistujille positiivisen suomalaisen osaamisen mallin.

Aasian laajuinen kehitys- ja kansalaisjärjestö The Center for People and Forests (RECOFTC) järjesti Aasian-Tyynenmeren alueen metsäviestijöille vastaavan työpajan Global Land Forumin yhteydessä syyskuussa. Työpaja opetti kahdenkymmenen maan metsä- ja ympäristöhallinnon, kansalaisjärjestöjen ja liike-elämän edustajille strategisen viestinnän osaamista ja kasvatti metsäviestintävalmiuksien lisäämistä käytännön viestintästrategioiden tekemisen kautta, kärkenä metsien kestävä käyttö ja sen tuottamat ratkaisut. Viestintä on tässä avainasemassa. Kongressin järjestäjät totesivat, että metsäsektorin on yhä lisättävä ja parannettava viestintäänsä. Suomalainen viestintäosaaminen oli tässä vahvasti esillä. 

Metsien vastuullisesta käytöstä löytyy ratkaisuja niin koko ihmiskunnan haasteisiin kuin yksittäisten ihmisten hyvinvointiin, luontoa ja maapalloa unohtamatta. ”Pohjoismainen metsiin perustuva biotalous on meille vahvuus, mutta se on sitä kaukaisempi ja epämääräisempi käsite mitä kauemmas mennään meikäläisistä ympyröistä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä. Pikavoittoja ei ole tiedossa”, Lintunen summaa. Meidän tulee sovittaa yhteen hyvinkin erilaisista lähtökohdista kumpuavia erisuuntaisia näkemyksiä ja lisätä ymmärrystänäistä metsien ja puun käytön tuomista mahdollisuuksista. Voimien yhdistäminen ja yhteisten viestien muotoileminen tuo lisää painoarvoa. 

Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen valittiin toukokuussa UNECE-FAO:n metsäviestintäverkosto Forest Communicators Networkin (FCN) puheenjohtajaksi. Hän on myös FAO:n alueellisten metsäverkostojen globaalin koordinaatio/yhteistyöryhmän Euroopan edustaja. Forest Communicators Network on ollut keskeisesti mukana useiden globaalien toimijoiden hankkeissa, mm. Kansainvälisen metsien päivän spottien työstämisessä. Videospotit saavat säännöllisesti miljardiyleisön globaaleilla kanavilla. 

Metsämiesten Säätiö rahoittaa Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälistä viestintää.

Lisätietoja:

YTM Anna Kauppi, Suomen Metsäyhdistys ry, anna.kauppi(at)smy.fi