Metsitettyjen peltojen helttasienilajisto

tiistai, 14.08.2012

Tutkin pro gradu-työssäni metsitettyjen peltojen helttasienilajistoa. Tutkimuksen aineistonkeruu eli maastotyöt tehtiin syksyllä 2011. Maastotöissä kerätyt sieninäytteet (830 kpl) määritin mikroskoopin avulla lajitasolle marraskuun 2011 - huhtikuun 2012 aikana. Tutkimuskohteina olivat Metsäntutkimuslaitoksen peltojenmetsitystutkimuskohteet ympäri Suomea (11 kpl). Tutkimuksessa käytettiin kaikille kolmelle puulajille (mänty, koivu, kuusi) 90-luvun alussa metsitettyjä peltoja. Tutkimus toteutettiin lajistoinventointina eli kohteiden aarin koealoilta inventoitiin kaikki helttasienet kaksi kertaa syksyn aikana. Koealoja tehtiin pääsääntöisesti kaksi per puulaji per kohde, mutta kahdella kohteella ei ollut ollenkaan mäntykoealoja.

Tutkimuksen aineisto on nyt kokonaisuudessaan valmis. Tutkimusaloilta löytyi tutkittuun pinta-alaan nähden (59 aaria eli 0,59 ha) yllättävän paljon harvinaista ja erikoista lajistoa (28 lajia, joista osa esiintyi enemmän kuin vain yhdellä koealalla). Lajistossa oli myös kalkkivaikutusta tarvitsevia lajeja sekä ns. lehtolajistoa. Yhteensä aineistossani on 184 lajia/taksonia. Kaikkia lajeja ei pystytty määrittämään lajilleen, joten oikea lajimäärä on suurempi.

Aineiston analysointi on vielä kesken, mutta eniten erikoista tai harvinaista lajistoa löytyi kuusikoealoilta: 40,5 % harvinaisesta lajistosta oli kuusikoealoilta. Lehtolajistoa puolestaan löytyi saman verran männiköistä ja kuusikoista, molemmilta puulajeilta löytyi 44 % kaikesta lehtolajistosta. Kalkkilajistoa löytyi eniten männiköistä, 47 % kalkkilajistosta löytyi mäntykoealoilta. Löydetystä erikoisesta lajistosta moni on huonosti tunnettu (NE eli Not Evaluated, ei arvioitu uhanalaisuusarvioinnissa). Myös kolme uhanalaista lajia löytyi: Mycena pelianthina (VU, vaarantunut) kahdesta paikasta, Entoloma corvinum (NT, silmälläpidettävä) myös kahdesta paikasta ja Mycena olivaceomarginata (DD, puutteellisesti tunnettu). Lajisto on myös eri paikoilla melko samankaltaista eli sama lajisto toistuu melko voimakkaasti kohteelta toiselle. Tähän vaikuttaa luultavastikin se, että kohteet ovat melko homogeenisia, sillä maaperä on sama (entinen pelto) ja metsitys on tehty samaan aikaan samoille puulajeille.

Metsitetyiltä pelloilta siis löytyy erikoista ja harvinaista sienilajistoa. Meillä on käytössämme myös näiltä kohteilta METLAn keräämä tausta-aineisto, joten pystymme analysoimaan, löytyykö maaperätiedoista jotain lajistoa selittäviä tekijöitä, eli onko esimerkiksi kalkkipitoisemmissa paikoissa enemmän kalkkilajistoa.

Lisätietoja:

Fil.yo Lotta Sundström, Jyväskylän yliopisto, lomasund(at)student.jyu.fi, puh. +79 214 630 766

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.