torstai, 4.12.2014
Pro gradu-tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten alkuperäsiirrot vaikuttavat männyn runkopuun kokonaistuotokseen ja runkopuun tilavuuteen sekä puiden kuolleisuuteen Keski-Suomessa nyky- ja muuttuvassa ilmastossa verrattuna paikallisiin alkuperiin. Metsäekosysteemimallilla tehdyissä simuloinneissa mäntyä kasvatettiin tuoreen kankaan (MT) kasvupaikalla, käyttäen taimikon lähtötiheytenä 2500 tainta/ha.
Simuloinnit tehtiin käyttäen kiertoaikana 100 vuotta. Harvennuksia ei tehty, jotta saataisiin selville alkuperäsiirron vaikutus puuntuotannon potentiaaliin. Alkuperäsiirtoja tehtiin Joensuusta (62°N) etelään ja pohjoiseen päin yhden leveysasteen välein (+/- 1–3 leveysastetta) sekä nykyilmastossa että muuttuvassa ilmastossa. Lisäksi simuloitiin paikallisten alkuperien puuntuotospotentiaalia sekä Joensuussa että kahden leveysasteen etäisyydellä Joensuusta etelään ja pohjoiseen päin. Mallisimuloinneissa pohjoiseen päin siirrettävät alkuperät kasvoivat suhteessa pidemmiksi ja runkotilavuudeltaan suuremmiksi kuin paikalliset alkuperät puuston läpimitan ollessa sama, kun taas etelään päin siirrettäessä tilanne oli päinvastainen.
Tehdyt mallisimuloinnit osoittivat, että vähittäinen ilmastonmuutos (ilman hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen, ilmaston lämpeneminen ja sadannan muutos) lisää männyllä runkopuun hehtaarikohtaista kokonaistuotosta ja runkotilavuutta 100 vuoden kiertoajalla verrattuna nykyilmastoon riippumatta alkuperäsiirron suuruudesta ja suunnasta. Toisaalta puiden kuolleisuus lisääntyi muuttuvassa ilmastossa verrattuna nykyilmastoon. Ilmastonmuutos lisäsi sekä kuitupuun että tukkipuun määrää, mutta tukkipuun osuutta suhteessa enemmän.
Nykyilmastossa Joensuusta etelään päin tehdyt alkuperäsiirrot vähensivät merkittävästi runkopuun kokonaistuotosta ja runkotilavuutta sekä kuolleisuutta. Pohjoiseen päin tehtävät siirrot puolestaan vähensivät runkopuun kokonaistuotosta, mutta lisäsivät runkotilavuutta ja kuolleisuutta. Muuttuvassa ilmastossa etelään päin tehdyt alkuperäsiirrot vähensivät runkopuun kokonaistuotosta ja kuolleisuutta, mutta lisäsivät runkopuun tilavuutta. Pohjoiseen päin tehdyt alkuperäsiirrot lisäsivät sekä runkopuun kokonaistuotosta, runkopuun tilavuutta että kuolleisuutta.Yhdestä kahteen leveysasteen alkuperäsiirto Joensuusta pohjoiseen päin lisäsi sekä nykyilmastossa että muuttuvassa ilmastossa runkopuun kokonaistuotosta ja runkotilavuutta sekä tukkipuuosuutta verrattuna paikallisiin alkuperiin, toisin kuin etelään päin siirrettäessä.
Metsämiesten Säätiön rooli rahoittajana on ollut tärkeä, koska Säätiön myöntämä apuraha mahdollisti pro gradu-tutkielmani työstämisen loppuun suunnitellussa aikataulussa.
Lisätietoja:
MMK, YTK Heli Jääskeläinen, Itä-Suomen yliopisto, hjaaskel(a)student.uef.fi