Metsäsnellmanit-kirja

keskiviikko, 28.08.2013

Metsäsnellmanit-kirja perustuu Snellman-suvusta tehtyyn sukututkimukseen, jossa etsittiin maamme metsätaloudessa mukana olleita tai olevia suvun jäseniä. Heitä kirjassa nimitetään metsäsnellmaneiksi. Tutkimus perustui metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja metsätalouden muiden sektoreiden arkistolähteisiin, historiikkeihin ja muihin julkaisuihin sekä haastatteluihin ja osin julkaisemattomiin lähteisiin. Kirjassa esitellään kaikkiaan 64 metsäsnellmania, joista 4 on vielä työelämässä. Yhdeksän kymmenestä metsäsnellmanista työskenteli metsäteollisuudessa.

Sukututkimus alkoi vuodesta 1835, jolloin merikapteeni Gerhard Georg Snellman osti Kajaanin Ämmäkoskessa sijainneen Ämmän sahan. Myytyään kolmen vuoden kuluttua siitä puolet viipurilaiselle Paul Wahlille hänen veljensä Johan Wilhelm Snellman G:son osti vuonna 1866 veljensä osuuden sahasta.

Johan Wilhelm Snellman G:son, joka käytti sukunimensä jäljessä lyhennettä G:son (Gerhards son) erottuakseen serkustaan kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellmanista, perusti vuonna 1842 Ouluun toiminimen J.W.Snellman G:son. Kauppahuone osti tervaa ja puutavaraa sekä maalaistuotteita ja kuljetti ne maailman markkinoille tuoden ulkomailta suolaa, sokeria, kankaita, tupakkaa ja muita siirtomaatuotteita. Aluksi toiminnan painopiste oli kaupankäynnin ohella laivanvarustuksessa.

Maamme ensimmäisen höyrysahan kauppahuone perusti kolmen muun oululaisen kauppiaan kanssa Iijoki-suulle Kestilään vuonna 1860. Viimeisimpiä Snellmanin ja Bergbomin kauppahuoneiden yhtymän sahoja oli vuonna 1890 heille siirtynyt Kemijoen suupuoleen vuonna 1874 valmistunut Karihaaran saha. Tämä 6-kehäinen saha oli vielä 1920-luvun päättyessä Suomen toiseksi suurin.

Tervakauppa, laivanvarustus ja sahateollisuus muuttuivat ajan myötä muuksi metsäteollisuudeksi, kun nämä kaksi oululaista kauppahuonetta perustivat Kemiyhtiön.

J.W.Snellman G:sonin poika Albert Oskar kävi neuvotteluja Bergbomin kauppahuoneen pääperillisten kanssa ja sai heidät suostuteltua heinäkuussa 1893 peustamaan yhdessä Trävaruaktiebolaget Kemin. Albert Oskar ei saanut johtaa perustamaansa yhtiötä vuottakaan, sillä hän kuoli kotimatkallaan Kristiinankaupungissa vappuna 1894.

Yhtiön johtoon tuli hänen veljensä Karl August, joka ohjasi yhtiötä ja suvun muita liikeyrityksiä vuoteen 1918 asti apunaan vain pari kolme työntekijää käsittänyt konttorihenkilökunta. Kuutisen vuosikymmentä jatkunut suvun valta Kemi Oy:ssä hiipui 1950-luvun alussa, jolloin Metsäliitto Osuuskunta hankki 12 %:n omistusosuuden yhtiöstä. Kaikkiaan sekä kauppahuoneessa että Kemiyhtiössä työskenteli aikoinaan 29 metsäsnellmania.

Metsäkonduktöörin päästötutkinnon vuonna 1882 Evon metsäopistossa suorittanut Ivar Gideon Snellman palveli Metsähallitusta 39 vuotta kymmenkunnassa eri toimipisteessa Pohjois-Suomessa jääden eläkkeelle Kemin tarkastuspiirin ylimetsänhoitajan virasta vuonna 1923. Kyseinen tarkastuspiiri oli suurin Pohjois-Suomen tarkastuspiireistä. Sen pinta-ala oli vuonna 1900 vielä 8,6 miljoonaa hehtaaria.

Kruununmetsien arvioinnin aloittamisesta kesällä vuonna 1883 Pohjois-Suomessa entisessä Tornion hoitoalueessa Ivar antaa varsin hyvän kuvan. Lukijaa saattaa ihmetyttää se, että puut luettiin tuolloin yksitellen kahteen ryhmään, tukkipuihin ja hirsiin, jaettuina ja erimuotoisilla tikuilla merkittyinä. Ivar kertoo myös varsin seikkaperäisesti siitä millaista elämä oli 1860- ja 1870-luvuilla pappisperheessä Pohjois-Suomessa.

Hänen sisarusparvessaan oli kaikkiaan 14 lasta; yhtä monta poikaa ja tyttöä. Pojista eloon jäi 5 ja tytöistä vain 1. Vaikka olot Karungin seurakunnan kappalaisen perheessä tuolloin olivat vaatimattomat, kasvoi Ivarin veljistä kunnon kansalaisia. Eräs heistä oli filosofian maisteri ja lehtori, toinen päätoimittaja, professori ja yliopiston rehtori sekä kolmas filosofian tohtori ja lehtori sekä neljäs teologian tohtori, eduskunnan puhemies, ministeri ja puolueen puheenjohtaja. Viime manitun poika Matti Samuli Virkkunen oli pankin pääjohtajana monessa metsäteollisuusjärjestelyissä mukana asettuen mm. kerran presidenttiehdokkaaksi Urho Kekkosta vastaan.

Metsällinen ammatti metsäsnellmaneilla polveutuu parhaimmillaan kuudenteen sukupolveen. Se alkoi sahatyöntekijän kautta saha- ja metsäpäällikköön, jokiuittojohtajaan ja tämän Kemijoen metsä- ja uittotöistä väitelleeseen tohtorityttäreen. Toisessa neljän sukupolven ketjussa metsällisen ammatin jatkumisen vaikuttavana tekijänä oli Raahen Porvari- ja Kauppakolussa saatu koulutus.

Metsäsnellmaneiden sosiaalinen ja taloudellisia uhrauksia vähäosaisille tuottanut auttavainen mieli näyttää olleen ominaista koko suvulle. Siitä on kirjassa monta esimerkkiä. Metsäyhtiöissä työskennelleet huolehtivat työntekijöistään hyvin.

Metsäsnellmanit olivat työssään arvostettuja ja osoittivat siinä ammatillista pätevyyttä. Siitä on osoituksena monen toimiminen oman alansa työnantajajärjestöissä, joskin kaupallisia tai muita yhteisä etuja ajaviin järjestöihin kiinnostus oli vähäisempää. Valtakunnallisissa ja paikallisissa luottamustehtävissä metsäsnellmanit olivat aktiivisia, mutta poliittiseen toimintaan osallistuminen oli edellistä laimeampaa.

Lisätietoja:

Metsänhoitaja Veli Snellman, veli.snellman(at)saunalahti.fi, puh. +358 40 828 2713

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.