maanantai, 7.04.2014
Kansainvälisellä metsä - ja ympäristöpolitiikalla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön ja toimintaan kansallisella tasolla. Vaikutukset voivat realisoitua kansallisella tasolla erilaisten mekanismien kautta ja ne riippuvat myös kunkin maan olosuhteista.
KILPO-hanke järjesti kansainvälisen seminaarin Helsingissä 20.3.2014 ja mukaan ilmoittautui 65 henkilöä. Tohtori Lukas Giessen Göttingenin yliopistosta esitteli kansainvälisten vaikutteiden tutkimuksessa käytettyjä teorioita ja tutkimukseen liittyviä menetelmällisiä haasteita. Kansainvälinen metsäpolitiikka koostuu monista suoraan metsiin ja metsätalouteen liittyvistä politiikkaprosesseista. Varsinaisen metsäpolitiikan ulkopuolelta tulevat vaikutukset, esim. ilmasto- ja energiapolitiikan piiristä, voivat kuitenkin olla vaikutuksiltaan näitä merkittävämpiä metsäalan kannalta.
Nämä vaikutukset kansallisen tason metsäpolitiikkaan muodostavat monimutkaisen ja pirstaloituneen hallintajärjestelmän, jota voidaan tutkia erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä käyttäen. Giessen korosti kansallisen virkakoneiston merkitystä kansainvälisten vaikutteiden välittymisessä kansalliselle tasolle. Hallinnonalojen välillä on kilpailua vaikutusvallasta, vastuusta ja resursseista. Tämä vaikuttaa myös kansainvälisten vaikutteiden siirtymiseen kansalliselle tasolle sekä siihen miten kansainvälisiin politiikkaprosesseihin osallistutaan ja miten ja mitä asioita ajetaan.
Professori Daniela Kleinschmit tarkasteli politiikan legitimiteetti-käsitettä. Yleensä tarkastellaan toisaalta politiikkaprosessin legitimiteettiä ja toisaalta politiikalla saavutettavien tulosten legitimiteettiä. Kleinschmit esitteli kolmannen koko politiikkaprosessin läpikäyvän legitimiteetti-käsitteen, joka korostaa yleisen mielipiteen ja kansalaisten näkemysten merkitystä sekä läpinäkyvyyttä ja vastuuta. Näitä legitimiteetin eri ulottuvuuksia havainnollistettiin kolmen tutkimuksen avulla.
Ruotsissa metsiin ja ilmastoon liittyvä keskustelu on lisääntynyt huomattavasti ja on osoittautunut olevan kiinteästi sidoksissa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Keskustelua dominoivat tiedeyhteisö ja poliitikot, jotka käyttävät sitä hyväksi poliittisiin tarkoituksiin. Toisessa esimerkissä todettiin, että Euroopan metsäsopimusneuvotteluissa kansalliset intressit olivat avainasemassa eikä prosessissa keskitytty merkittäviin sisältökysymyksiin. Tärkeimmät asiakokonaisuudet liittyivät metsien talouskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen, kansallisen itsemääräämisoikeiden säilyttämiseen ja sopimuksen institutionaaliseen statukseen. Kolmannella esimerkillä tiikerin ja ihmisten välisestä konfliktista havainnollistettiin miten tietty ongelma voidaan nähdä hyvin erilaisena kansainvälisessä keskustelussa verrattuna kansalliseen keskusteluun.
Kommenttipuheenvuorossa Dosentti Markku Simula valotti parhaillaan neuvoteltavien 2015-jälkeisten kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä kansainvälisen politiikan ja erityisesti myös metsiin liittyvien poliitikkojen ohjaajana. Aikaisemmissa tavoitteissa metsää on pidetty tärkeänä lähinnä vain ympäristönäkökulmasta, nyt tulisi pyrkiä kokonaisvaltaisempaa näkemykseen, jossa metsät ovat kiinteästi mukana kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla.
Toisessa kommenttipuheenvuorossa metsäasiantuntija Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä kertoi metsäteollisuuden vaikuttamiskeinoista kansallisella, Euroopan Unionin (EU) ja globaalilla tasolla. Hän korosti EU:n merkitystä kansainvälisen politiikan vaikuttajana, erityisesti sen vuoksi, että EU:n asettamat tavoitteet ovat usein kunnianhimoisempia kuin globaalilla tasolla sovitut tavoitteet. Hän nosti myös esiin sertifioinnin ja muiden markkinapohjaisten instrumenttien kasvavan merkityksen ja lainsäädännön ja sertifioinnin välisen suhteen.
Metsämiesten Säätiön rahoittaman KILPO-tutkimushankkeen kansainvälisen seminaarin järjestivät Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopisto ja Metsäteho. Seminaari liittyy Metsämiesten Säätiön vuonna 2012 aloittamaan väitöskirjatutkimushankkeeseen globalisaation ja kansainvälisen politiikan vaikutuksista metsäsektorin toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Tutkimushankkeen toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa vetäjänään Helsingin yliopiston metsäekonomian ja markkinoinnin professori Anne Toppinen.
Lisätietoja:
Tutkija Pia Katila, Metsäntutkimuslaitos, pia.katila(at)metla.fi
Professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto, anne.toppinen(at)helsinki.fi