Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

tiistai kesäkuun 10. 2014

Metsäenergian käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Syynä tähän ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden niukkuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ja sitoumukset. Metsäenergian käytön odotetaan edelleen lisääntyvän. Toisaalta metsien monimuotoisuus on uhattuna, koska lajien monimuotoisuus vähenee esimerkiksi sopivien elinympäristöjen puuttumisen vuoksi. Myös monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä. On todennäköistä, että samanaikainen metsäresurssien lisääntyvä hyödyntäminen ja toisaalta tarve suojella ja turvata monimuotoisuutta aiheuttavat tulevaisuudessa konflikteja.

Olisiko kuitenkin olemassa tapa, jolla kumpikin näistä tavoitteista voidaan saavuttaa yhtä aikaa, toisin sanoen lisätä metsäenergian käyttöä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja samanaikaisesti säilyttää metsät monimuotoisina?

BioE-bioD-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää ja vertailla metsien käytön vaihtoehtoisia skenaarioita suhteessa metsien käytön tavoitteisiin, joita on asetettu esimerkiksi Suomen pitkän tähtäimen energia- ja ilmastopolitiikassa sekä EU:n tavoitteissa pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä. Tutkimushankkeen skenaariot on tuotettu yhteistyössä sidosryhmien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeessa etsittiin vastausta lähinnä kysymykseen “Voimmeko yhtäaikaisesti lisätä sekä biomassan käyttöä että luonnon monimuotoisuuden suojelua?” Jo ensimmäisessä projektin järjestämässä työpajassa kävi ilmi, että paikalla olleet sidosryhmät eivät nähneet ristiriitaa bioenergia käytön ja luonnonsuojelun välillä Itä-Suomessa. Heidän mukaansa pääsyy tähän oli se, että Itä-Suomen metsävarat ovat suuret, ja sen vuoksi tilaa olisi samanaikaisesti sekä suojeltujen alueiden laajentamiselle ja lisäämiselle, että puunkorjuulle bioenergiatarkoituksiin. Toinen työpajasta saatu lopputulema oli se, että puuntuotannon ei pitäisi keskittyä energiapuuhun, vaan sen sijaan tuotannossa pitäisi pyrkiä saamaan suurin mahdollinen hinta, mikä käytännössä tarkoittaa korkea(mpi)laatuisen puun tuotantoa. Laatupuuta tuotettaessa syntyy enemmän hakkuu- ja teollisuustähdettä, joita taas voidaan käyttää bioenergian tuotannossa.

Ensimmäisessä sidosryhmätyöpajassa osallistujat kehittivät kolme skenaariota, jotka simuloitiin myöhemmin tietokonemallien avulla: Bioenergia 2029-, Biodiversiteetti 2029- ja yhdistetty bioE-bioD-skenaariot. Näitä verrattiin kahteen jo olemassa olevaan skenaarioon, joita käytetään usein metsäsuunnittelussa: TH-skenaario (toteutunut hakkuukertymä) ja Max-Sus-skenaario (suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä). Sen jälkeen skenaariotulokset esiteltiin sidosryhmille, jotka kertoivat oman mielipiteensä niistä ja kuvailivat miltä tulevaisuuden pitäisi heidän mielestään näyttää.

Hankkeen tuloksena voimme todeta, että päätös siirtyä fossiiliseen öljyyn perustuvasta energiantuotannosta puupohjaiseen on ollut järkevä. Lähes 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että bioenergian tuotantoa voidaan nostaa samanaikaisesti kun parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua. Oli kuitenkin selvää, että sidosryhmät vaativat myös metsän muiden käyttötarkoitusten turvaamista tulevaisuudessa. Esimerkiksi metsän monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä pidetään erittäin tärkeinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos metsistä päätetään korjata enemmän puuta energiantuotantoon, sen negatiivisia vaikutuksia täytyy kompensoida suojelemalla lisää metsäalueita.

Hankkeen loppuraportti tullaan julkaisemaan hankkeen nettisivulla.

Lisätietoja:

D.Sc. (Agr. & For.) Michael den Herder, European Forest Institute, michael.denherder(at)efi.int

http://www.efi.int/portal/research/projects/?todo=3&projectid=188