EU:n metsäregiimi ja hallinto

keskiviikko, 22.08.2012

Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tarkastella Euroopan unionin metsiin liittyviä politiikan tavoitteita sekä sitä, miten ne ovat näkyneet Suomen kansallisessa metsäpolitiikassa. Tutkielman taustaksi oli tarpeen valottaa myös metsiin liittyvää kansainvälistä kehitystä. Lisäksi käsiteltiin poliittiseen päätöksentekoon liittyviä prosesseja erityisesti Euroopan unionin tasolla. Tutkielman aineistona käytettiin Euroopan unionin metsiin liittyviä tavoiteohjelmia, asetuksia ja direktiivejä. Suomen osalta tarkasteltiin metsälainsäädäntöä ja kansallisia metsäohjelmia. Analyysissa tukeuduttiin sisällönanalyysin keinoihin.

Metsäpolitiikka ei ole yksi Euroopan unionin yhteisöpolitiikoista eikä unionilla siten ole toimivaltaa metsäpolitiikassa. Kuitenkin metsiin liittyvää sääntelyä on annettu esimerkiksi yhteisen ympäristöpolitiikan nojalla. Yhteisiä metsäpoliittisia tavoitteita on asetettu politiikkaohjelmien ja strategioiden avulla. Esimerkkejä tästä ovat Euroopan unionin metsästrategia ja metsänhoitoa koskeva toimintasuunnitelma.

Tutkielman tulokset vahvistavat metsäpolitiikan lisääntyneen koordinaation tarpeen Euroopan unionin tasolla. Aineiston perusteella voitiin todeta Euroopan unionin asettavan jäsenvaltiolle useita sitovia velvoitteita ja ei-sitovia suosituksia, jotka vaikuttavat metsien käyttöön. Monet tavoitteista liittyvät koordinaation lisäämiseen. Keskeinen huolenaihe, ja siten tavoitteiden kohde, on metsäalan kilpailukyky. Kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun saralla Euroopan unioni on pyrkinyt edelläkävijäksi 1990-luvulta alkaen, mikä näkyy muun muassa kunnianhimoisissa energian tuotantoon liittyvissä tavoitteissa.

Monet Suomen metsäpolitiikan päämääristä olivat samankaltaisia kuin Euroopan unionin asettamat tavoitteet. Tämä selittyy osaksi kansainvälisen metsäpolitiikan asettamilla odotuksilla. Toisaalta myös toimintaympäristön globalisaatio on vaikuttanut metsäalaan samankaltaisesti läpi Euroopan. Huoli metsäalan kilpailukyvystä korostuu kansallisella tasolla, koska Suomen kansantalous on perinteisesti ollut riippuvainen metsäteollisuudesta.

Yksi tärkeimmistä välineistä metsäpolitiikan toteuttajana Suomessa on kansallinen metsäohjelma. Sen todettiin olevan keskeinen väline myös unionin ei-sitovien tavoitteiden kansallisena toteuttajana. Vielä 1990-luvulla metsäohjelmassa unionin tason metsäpolitiikkaa ei pidetty tärkeänä, mutta vuonna 2010 siihen vaikuttaminen oli jo tärkeä osa kansallisen metsäpolitiikan visiota. Euroopan unionin vaikutus myös kansalliseen metsälainsäädäntöön on kasvussa.

Lisätietoja:

Aino Ässämäki, assamaki(at)student.uef.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.