FORMEC konferenssi Ranskassa

tiistai marraskuun 18. 2014

Kävin FEC-FORMEC 2014 -konferenssissa (Forest Engineering Conference) Ranskan Gerardmerissä 23-26. syyskuuta 2014. Konferenssiin osallistui noin 260 metsäteknologiasta kiinnostunutta kaikilta mantereilta, joskin suurin osa tuli Euroopasta. Kaksi viikkoa myöhemmin järjestettyyn metsäntutkijoiden maailmankonferenssiin, IUFRO World Congress, Salt Lake Cityssä osallistui kuulemani mukaan vähemmän metsäteknologian tutkijoita, joten FEC-konferenssi oli luultavasti tämän tutkimusalueen tärkein konferenssi tänä vuonna.

Konferenssissa esitykset oli organisoitu kolmeen rinnakkaiseen istuntoon. Ne sessiot, joihin osallistuin, sisälsivät paljon hyviä ja mielenkiintoisia esityksiä. Paljon inspiroivaa teknologista tutkimusta tehdään etenkin metsänhoidon alueella. Toimin puheenjohtajana sessiossa ”Wood supply chain management and decision support tools” (suom. Puun toimitusketjun hallinta ja päätöksenteon tukivälineet). Konferenssiin osallistujien joukossa oli myös merkittävä määrä metsätalouden ja -teollisuuden käytännön toiminnoista vastaavia ihmisiä kuin myös viranomaistahojen edustajia. Tämä toi vilkkaisiin keskusteluihin monenlaista näkökulmaa.

Konferenssin ohjelmaan kuului myös retkeily, jossa oli valittavana kaksi vaihtoehtoa: 1) puunkorjuu vuoristo-olosuhteissa tai 2) puunkorjuu topografialtaan normaaleissa olosuhteissa. Vuoristo-olosuhteiden puunkorjuuseen suuntautuneella retkeilyllä kävimme pienehköllä sahalla, jonka sahatavaran vuosituotanto oli 30 000 m3 ja joka pystyi prosessoimaan myös isoläpimittaisia tukkeja. Koska saha ja sen hankinta-alue sijaitsee ensimmäisen ja toisen maailmansodan taistelualueilla, sahalle toimitettavista tukeista löytyy edelleen usein metallia, joka aiheuttaa luonnollisesti ongelmia tuotantoprosessissa. Retkeilyn korjuukohteena oli laaja saksanpihtaa (Abies Alba) kasvava metsikkö, jossa puiden keskitilavuus oli 5 m3, suurimpien runkojen ollessa jopa 15 m3:n kokoisia. Korjuukohteen toinen sivu oli erittäin jyrkkää rinnettä (kaltevuus 60–100 %), jossa kuormatrakorin kulkemista rinteensuuntaisesti vakautettiin siihen kytketyllä vinssillä. Hakkuussa käytettiin normaalia pyöräalustaista yksioteharvesteria. Tämä oli kustannustehokkaampi korjuumenetelmä kuin köysiratavaihtoehto. Mielenkiintoinen seikka oli se, että saksanhirvet olivat syöneet lähes kaikkien kuusten tyviosan kuoren aina metrin korkeuteen asti. Hirvitiheys on kyseisellä alueella 15 yksilöä/100 ha eli huomattavasti korkeampi kuin Suomessa .

Kaiken kaikkiaan sain uusia ideoita mahdollisiksi tutkimushankkeiksi, joten uskon osallistumisen konferenssiin olleen kannattavaa.

Lisätietoja:

Professori Bo Dahlin, Helsingin yliopisto, bo.dahlin(a)helsinki.fi