Globalisaatio syö Suomen ja Kanadan metsäteollisuuksien kilpailukykyä

keskiviikko tammikuun 22. 2014

Maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset on kaikki globaalistettu. Ne ovat perustaneet tehtaita vähintään kolmelle mantereelle ja hankkineet maailmanlaajuisen perspektiivin markkinoinnissa, rahoituksessa ja uusien investontien suunnittelussa. Kahden suomalaisen metsäjätin, Stora Enson ja UPM:n isoimmat investoinnit on viime vuosina tehty Brasiliaan, Uruguayhyn ja Kiinaan. Suomessa on vuodesta 2006 lähtien suljettu useita sellu- ja paperitehtaita sekä paperikoneita. Uusinvestointeja ei ole Suomeen herunut.

Tässä tutkimuksessa olemme laskeneet 12 johtavan metsätuotteiden nettovientimaan suhteellisten etujen indeksit neljällä mantereella. Indeksi laskettiin metsätuotteiden viennin ja tuonnin erotuksen suhteena kansantuloon. Globalisaation aikana 1995-2010 on Suomen ja Kanadan suhteelliset edut metsätuotteiden vientimaina olleet nopeassa laskussa, kun Ruotsin tilanne on pysynyt lähes ennallaan ja Brasilian, Chilen ja Uruguayn ovat olleet nousussa. Ruotsin metsäteollisuuden rakenne on ollut Suomeen verrattuna edullinen ja kolme etelän maata ovat perustaneet selluteollisuutensa nopeakasvuisiin istutusmetsiin.

Metsäteollisuusyritysten, ympäristöjärjestöjen sekä hallintajärjestelmien (regimes) globalisaatio on aiheuttanut siirtymisen jälkiteolliseen metsätalouteen Suomessa, Etelä-Koreassa ja Costa Ricassa sekä eräissä muissa maissa. Tämä hypoteesi jäi voimaan näiden kolmen maan tapaustutkimusten jälkeen.

Jälkiteollisessa metsätaloudessa metsä nähdään metsäekosysteeminä, jonka tuottamat palvelut saavat yhä isomman merkityksen biodiversiteetin ylläpidossa, metsien merkityksenä ilmaston muutoksessa, maiseman ja matkailun perustana. Maat ovat siirtyneet jälkiteolliseen metsätalouteen, kun palvelujen osuus työllisyydestä on ylittänyt alkutuotannon ja teollisuuden osuuden.

Viimeisen hypoteesin mukaan yksityinen perhemetsätalous on turvannut siirtymisen kestävään jälkiteolliseen metsätalouteen vaikuttavammin kuin sosialistinen metsätalous tai yhtiöiden metsätalous. Hypoteesi perustuu omistusoikeusteoriaan. Suomessa, Etelä-Koreassa ja Costa Ricassa on perhemetsätalous vallitsevana. Kun sosialististen metsätalousmaiden Kiinan, Vietnamin ja Etiopian viljelymetsätaloudet on yksityistetty, on päästy kestävään metsätalouteen.

Brasilia, Venäjä ja Kanada omistavat yhdessä 46 % maailman metsien puustosta. Kaikki kolme harjoittavat kokonaan tai pääosin sosialistista metsätaloutta. Nämä maat eivät ole siirtyneet kestävään metsätalouteen. Niissä ei ole perustettu luotettavia valtakunnan metsien inventoinnin järjestelmiä. Niinpä ei ole tietoa metsien muutoksista lähes puolessa maailman metsistä.

Pohjois-Korea, Mongolia ja 17 Aasian trooppista maata harjoittavat myös sosialistista metsätaloutta. Niissä metsäkato jatkuu. Sosialistisessa metsätaloudessa metsien rahallinen ja kulttuuriarvo alihinnoitellaan, mikä johtaa metsien tuhlaukseen. Korruptio on useimmiten esteenä kestävään metsätalouteen.

Lisätietoja:

Professori Matti Palo, matti.palo(at)welho.com