Kansainvälisyyttä ja tehostettua tiedotusta 20 vuotta täyttävässä Metsähistorian Seurassa

perjantai lokakuun 17. 2014

Metsähistorian Seuran vuonna 2012 valmistunutta strategiaa on toteutettu vuosina 2013 ja 2014 pysyvien työryhmien toimesta. Seuraa kehitetään sekä tieteellisenä seurana että metsähistorian harrastajien yhdyssiteenä. Seuralla on yli 300 jäsentä. Jäsenpalveluja, tiedotusta sekä seuran hallintoa ja taloutta on kohennettu. Kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä on myös edistetty.

Viestintä

Seuran verkkosivut saivat kokonaan uuden ilmeen vuoden 2013 aikana toteutetussa uudistuksessa. Uudet verkkosivut sijoitettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) palvelimelle. Sivustoon kuuluvat

  • vapaan pääsyn periaatteella toimivat, seuran jäsenille ja muille metsähistoriasta kiinnostuneille tarkoitetut, seuran toimintaa, tapahtumia ja ajankohtaisia asioita esittelevät sivut.
  • kolme kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Susikko - kaikki tähänastiset numerot
  • seuran hallintohenkilöille tarkoitettu Intranet, johon sisältyy myös sähköinen arkisto

Joka toinen vuosi ilmestyvä painettu julkaisu Vuosilusto tuotetaan yhdessä Suomen Metsämuseo Luston kanssa. Keväällä 2014 julkaistun Vuosilusto n:o 10:n teema oli Metsä ja kuva. Kyseisessä niteessä julkaistiin myös Luston ja Metsähistorian Seuran  20-vuotishistoriikit.

Jäsenlehti Susikko sisältää seuran tiedotteita ja selostuksia tulevista ja menneistä tapahtumista, matkakertomuksia opintoretkiltä, kirja-arvosteluja, lyhyitä metsähistoriallisia kirjoituksia sekä muuta ajankohtaista aineistoa. Myös Susikossa on runsas kuvitus. Neljä viidesosaa seuran jäsenistä lukee Susikon seuran verkkosivuilta ja viidennekselle lehti postitetaan monistemuotoisena.

Seuran painetun esitteen uudistaminen on työn alla.

Juhlavuosi

Metsähistorian Seura täyttää 20 vuotta joulukuussa 2014. Helsingissä Säätytalolla järjestetään juhlaseminaari, jonka esitelmät käsittelevät metsähallinnon ja metsäteollisuuden tulevaisuutta. Seminaarin yhteydessä pidetään lehdistölle tiedotustilaisuus seuran toiminnasta ja suunnitelmista. 20-vuotisen toiminnan merkeissä on meneillään kuva- ja kirjoituskilpailu, joka päättyy ensi tammikuussa.

Opintoretket

Syksyllä 2013 järjestettiin Oulusta käsin kaksipäiväinen kotimaan retki. Sen pääkohteita olivat Osaran aukeille kasvaneet metsät Pudasjärvellä, kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti Taivalkoskella sekä Lapin metsämuseo ja tiedekeskukset Arktikum ja Pilke Rovaniemellä.

Syyskuussa 2014 järjestetty ulkomaan retki suunnattiin Baltian maihin Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Virossa tutustuttiin Sagadin metsämuseoon sekä Luuan metsäkouluun ja arboretumiin. Latvian pääkohteena oli Jaunmokun palatsi metsämuseoineen. Liettuassa retkeläiset vierailivat Kaunasin metsä- ja ympäristöalan ammttikorkeakoulussa, jolla on myös oma metsämuseo. Muita Liettuan kohteita olivat Zemaitijan kansallispuisto, Palangan meripihkamuso ja Plokstinen kylmän sodan museo.

Jatkossa kansainvälistä toimintaa pyritään laajentamaan useampiin maihin. Perinteeksi muodostunut Pohjoismainen yhteistyö ja -metsähistoriakonferenssi säilyttävät asemansa. Vuoden 2013 konferenssi järjestettiin Islannissa Reykjavikissa ja lähiseuduilla. Kuluvan vuoden konferenssi sijoittui Uumajan seudulle ja Lyckselen metsämuseoon.

Kaikkea seuran toimintaa kehitetään jäsenten ehdoilla, hyödyntäen vuonna 2012 järjestetyn jäsenkyselyn sekä vuosikokousten ja jäsenten yhteydenottojen ym. kanavien kautta saatua palautetta.

Metsämiesten Säätiö on myöntänyt seuralle vuosittain toistuvaa avustusta kansainväliseen toimintaan, tiedotukseen ja viestintään sekä erityisavustuksia seuran hallinnoimiin tutkimus-ja kehittämishankkeisiin. Avustuksilla on ollut ratkaiseva merkitys näiden ydintoimintojen ylläpitämisessä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tapani Tasanen, Metsähistorian Seura, tapani.tasanen(at)seamk.fi

Varapuheenjohtaja Antti Koskimäki, Metsähistorian Seura, antti.koskimaki(at)metsakeskus.fi