Metsälehden kuvitushistoriaa Luston aiempaa saavutettavammassa asiakirjakokoelmassa

tiistai helmikuun 5. 2019

Suomen Metsämuseo Luston kokoelmat – esine-, valokuva-, kirjasto- ja asiakirjakokoelma – ovat tulossa entistä paremmin yleisön saavutettaviksi, kun myös asiakirjakokoelman eli Lustoon yli 25 vuoden aikana lahjoitettujen arkistojen kuvailutiedot viedään museon julkiseen kokoelmahallintajärjestelmä Kantapuuhun. Vuosina 2017 ja 2018 Metsämiesten Säätiön tukema, kolmivuotiseksi suunniteltu Arkisto auki -hanke laajentaa metsähistorian asiakirjallisen kulttuuriperinnön käyttöpotentiaalia Luston omassa museotoiminnassa ja tietopalvelussa sekä ulkopuolisessa tutkimuksessa tekemällä asiakirjakokoelman aineistoja tunnetuksi. Hankkeessa Luston asiakirjakokoelma inventoidaan, järjestetään ja luetteloidaan valitulla tarkkuudella. 

Luettelointi, eli arkistonmuodostajien ja niiden asiakirja-aineistojen sanallinen kuvailu sekä asiasanoittaminen, mahdollistaa aineiston viitetietoihin kohdistuvat haut. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä Luston yli 110-hyllymetrinen metsähistoriallinen asiakirjakokoelma aiempaa saavutettavammaksi ja käytettävämmäksi.

Valtakunnallisena metsäkulttuurin erikoismuseona Lusto painottaa hankintapolitiikassaan metsähistoriaan ja metsäkulttuuriin liittyvää mikrohistoriallista, arjen historiaa valaisevaa arkistoaineistoa. Samalla Lusto välttää päällekkäistä tallennustyötä Kansallisarkiston ja yksityisten arkistojen kanssa.

Museon asiakirjakokoelman pääosan muodostavat metsäalan yksityishenkilöiden ja erilaisten yhteisöjen arkistot. Suurten metsäteollisuusyritysten, metsäalan valtakunnallisten viranomaisten tai edunvalvontajärjestöjen arkistot rajautuvat tallennusalueen ulkopuolelle, osin jo lainsäädännöllisistä syistä. Luston museaalinen asiakirjakokoelma sisältää metsänkäyttöön kytköksissä olevaa aineistoa laaja-alaisesti kattaen sen eri aspekteja metsätaloudesta metsien suojeluun.

Luston asiakirjakokoelma pitää sisällään ”perinteiseksi arkistoaineistoksi” koetun yksityishenkilöiden kirjeenvaihdon, järjestöjen kokouspöytäkirjojen ja muun vastaavan asiakirjamateriaalin ohella paljon muutakin. Mielenkiintoisia arkistoaarteita ovat mm. metsäalan lehdissä vaikuttaneiden piirroskuvittajien tuotannot.

Metsänhoitaja Aarno Liuksiala toimi 1930-luvulta 1960-luvun loppuun Metsälehden toimittajana ja kuvittajana sekä toimituspäällikkönä piirtäen lehteen mm. sarjakuvasankarien Metsä-Eemelin ja Pöllisen edesottamuksia metsätöissä. Luston kokoelmissa oleva Liuksialan arkistoaineisto sisältää mm. sarjakuvia, karikatyyrejä, sarjakuvastrippejä, logoja, vaakunoita ja muita hänen piirtämiään teoksia ja luonnoksia. Tämän lisäksi Luston kokoelmiin lukeutuu Metsälehteä julkaisseen Keskusmetsäseura Tapion (myöhemmin Keskusmetsälautakunta Tapio) palveluksessa olleen metsänhoitaja Pentti Puputin aineistoa, joka sisältää originaaleja ja luonnoksia hänen Metsälehdelle ja muille julkaisuille tekemistään sarjakuvista ja pilapiirroksista.

Lisätietoja:

Kehittämisjohtaja Leena Paaskoski, Lusto - Suomen Metsämuseo, leena.paaskoski(at)lusto.fi,
puh. 050 366 9552

Amanuenssi Marko Rikala, Lusto - Suomen Metsämuseo, marko.rikala(at)lusto.fi, puh. 044 251 7440