Metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin kriittiset osa-alueet globaaleilla bioenergiamarkkinoilla

maanantai kesäkuun 16. 2014

Kasvavat globaalit bioenergiamarkkinat tarjoavat metsäteollisuusyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta bioenergian vastuulliseen ja kestävään tuotantoon liittyy kuitenkin myös monia haasteita.

Yhteiskuntavastuuraportointi on nykyään tärkeä työväline yrityksille niiden toiminnan vastuullisuuden kehittämisessä ja kommunikoinnissa sidosryhmille. Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiviitekehys on tällä hetkellä laajin ja käytetyin ohjeisto organisaatioiden yhteiskuntavastuuraportoinnissa, mutta sen perusteellinen soveltaminen kaikessa laajuudessaan vaatii yrityksiltä kuitenkin vahvaa sitoutumista ja resursseja raportointiin.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena olikin selvittää mitä GRI:n osa-alueita asiantuntijat pitävät kaikkein kriittisimpinä globaaleilla bioenergiamarkkinoilla toimivien metsäteollisuusyritysten kannalta. Tavoitteena oli tarjota yhteiskuntavastuuraportoinnista käytännöllistä ja toimialakohtaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi yritysten strategisessa päätöksenteossa. Raportointimenetelmiä kehittämällä voidaan lisäksi tukea bioenergian kestävän tuotannon edistämistä.

Tutkimuksessa 24 metsäenergiaan ja sen kestävyyshaasteisiin perehtynyttä tutkijaa arvioi GRI:n raportointiohjeiston 37 näkökulman (aspects) suhteellista tärkeyttä toimintojen hyväksyttävyyden ja kestävyyden edistämisen kannalta käyttäen SMART (Multi-Attribute Rating Technique) -menetelmän sovellusta. Tulosten mukaan GRI-ohjeiston kymmenen kriittisintä näkökulmaa globaaleilla bioenergiamarkkinoilla toimivien metsäteollisuusyritysten kannalta ovat taloudellinen toiminta (Economic Performance), työllistäminen (Employment), päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet (Emissions, Effluents and Waste), energia (Energy),  työterveys- ja turvallisuus (Occupational Health and Safety), biodiversiteetti (Biodiversity), markkina-asema (Market Presence), epäsuorat taloudelliset vaikutukset (Indirect Economic Impacts), materiaalit (Materials) ja  paikallisyhteisöt (Local Communities).

Yleisesti siis taloudellisia näkökulmia, tuotantoon liittyviä ympäristönäkökulmia ja työllistämiseen liittyviä näkökulmia pidettiin kriittisimpinä. Samat teemat ovat korostuneet myös kirjallisuudessa ja muissa tutkimuksissa. Lisäksi esimerkiksi toimintojen, alihankkijoiden ja urakoitsijoiden ihmisoikeusarviointeihin, sekä lapsi- ja pakkotyöhön liittyvät näkökulmat saivat melko korkean painoarvon. Toisaalta esimerkiksi näkökulmia, jotka liittyivät lakien tai määräysten noudattamatta jättämisen kustannuksiin, syrjinnän vastaisuuteen ja työntekijöiden tasavertaisten mahdollisuuksien tukemiseen ei tässä tutkimuksessa pidetty kovin kriittisinä. Lisäksi näkökulmat ja indikaattorit liittyen asiakkaaseen ja tuotteeseen  itseensä eivät saaneet kovin suurta painoarvoa.

Pro gradu -tutkielma tulee luettavaksi Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastoon sen hyväksymisen jälkeen.

Tutkielman toteuttamiseen myönnettiin Metsämiesten Säätiön apuraha.

Lisätietoja:

MMK Varpu Oinas, varpu.oinas(at)helsinki.fi