Metsistä toimeentuloa köyhimmille Nepalissa

perjantai syyskuun 26. 2014

Vietin keväällä 2014 neljä kuukautta Nepalissa tehden työharjoittelua ja keräten aineistoa opinnäytetyöhön osana Mikkelin Kehitysmaayhdistyksen kehitysyhteistyöprojektia Devichourin kylässä. Tavoitteena oli selvittää voitaisiinko metsistä saada lisätuloa erityisesti kylän köyhemmälle väestönosalle yhteisömetsien kautta.

Nepalissa on tyypillistä niin sanottu yhteisömetsätalous. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtio omistaa metsäalueen, mutta sitä käyttää ja hallinnoi metsänkäyttäjäryhmä, joka koostuu paikallisista asukkaista.

Käyttäjäryhmät voivat tietyissä rajoissa kerätä metsistä tarvitsemansa polttopuun ja eläimille tarvittavan rehun yhteisömetsistä. Lisäksi he voivat kerätä metsistä muun muassa sieniä ja marjoja omiin tarpeisiinsa. Metsiä on mahdollista käyttää myös tulonhankintaan esimerkiksi keräämällä jotakin luonnontuotetta ja toimittamalla se jalostettavaksi tai jalostaa se itse ja myydä eteenpäin. Tällaista toimintaa on Devichourin kylässä yritetty aikaisemminkin, joskin laihoin tuloksin. Hankkeen tavoite oli selvittää tällaisen toiminnan mahdollisuudet sekä edellytykset sen onnistumiselle. Vaikka asiat tapahtuvat Nepalissa hitaasti, voin silti ilokseni todeta, että projekti eteni metsäasioissa kevään aikana pienin askelin eteenpäin. Keskityimme erityisesti yhden käyttäjäryhmän toiminnan kehittämiseen ja sen osalta muun muassa päänvaivaa tuottaneet paperityöt saatiin hoidettua, mikä on edellytys muulle toiminnalle. Lisäksi projektiin palkattiin osa-aikaisena yksi kylän aktiivisista nuorista, joka hankkeen kautta on saanut myös kurssiluontoisesti metsäalan koulutusta. Näin voidaan turvata hankkeen tulosten kestävyyttä, kun osaaminen jää kylään.

Tavoitteenani oli oppia ymmärtämään paikallista kulttuuria ja sen tuomia lisämausteita työskentelyyn ja sopeuttamaan omaa toimintaa siihen viitekehykseen. Lisäksi halusin oppia mahdollisimman paljon paikallisesta luonnosta, sillä Nepal on maantieteeltään ja biologialtaan erittäin monipuolinen. Jo pelkästään korkeuserojen puolesta pienen maan sisältä löytyy lähes merenpinnantasossa sijaitsevaa tropiikkia ja toisaalta maailman korkein huippu Mount Everest. Näissä tavoitteissani pääsin hyvin alkuun, joskin neljä kuukautta tuntui aivan liian lyhyeltä ajalta muuhun kuin pintaraapaisuun.

Työskentely kehitysmaassa on toisinaan henkisesti raskasta, sillä arkielämässä joutuu kohtaamaan paljon inhimillistä kärsimystä, joka meidän näkökulmastamme on täysin turhaa. Lisäksi sellaiset asiat, joiden hoitamiseen Suomessa menisi tunti, voi olla parin viikon prosessi, joka opettaa kärsivällisyyttä ja vaatii hyviä viestintätaitoja. Kuitenkin mahdollisuus työskennellä kyseisessä projektissa on kokemuksena hieno ja vertaansa vailla. Metsämiesten Säätiön apurahan avulla pääsin vieläpä tutustumaan Nepalin eri osiin ja näkemään tätä vaihtelua tropiikista lumihuipuille. Uskon, että Nepalissa työskentely hyödyttää minua erityisesti työelämässä, jossa on tärkeä tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa.

Lisätietoja:

Lehtori Kirsi Itkonen, MAMK, kirsi.itkonen(at)mamk.fi