Monivuotinen terveyttä edistävä ohjelma tavoitti henkilöstön tuloksekkaasti

maanantai helmikuun 4. 2019

Stora Enso Metsä ja 4event Oy toteuttivat koko puunhankintaorganisaation henkilöstölle suunnatun monivuotisen terveyttä edistävän ohjelman vuosina 2010–2018. Toteutetusta hyvinvointiohjelmasta on työn alla väitöstutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia yksilö- ja yritystasolla voidaan saavuttaa laajalla terveyttä edistävällä ohjelmalla ja mitkä asiat vaikuttavat tuloksellisuuteen. Tutkimuksen ensimmäiset suunnitteluvaihetta koskevat tulokset on julkaistu aiemmin Yhdysvalloissa. Nyt väitöstutkimus on edennyt vaiheeseen, jossa henkilöstön terveys- ja työkykymuutoksia ja osallistujatietoja on analysoitu kahdeksan vuoden ajanjaksolta.  

Tutkimus osoitti, että hyvinvointiohjelmaan osallistui työntekijöitä laajasti kaikista henkilöstöryhmistä. Kolmeen eri terveyskartoitukseen (2010–2011, 2013–2014 ja 2016–2017) osallistui keskimäärin 85 prosenttia henkilöstöstä. Vuotuisissa henkilöstö- ja työhyvinvointipäivissä kävi 63 prosenttia henkilöstöstä. Eri terveysryhmille kohdennetut palvelut tavoittivat keskimäärin 36 prosenttia henkilöstöstä vuosittain.

Suurin osa osallistujista oli miehiä (77 %), mikä vastaa toimialan ja yrityksen sukupuolijakaumaa. Poikkeuksellista ohjelmassa oli se, että sen palveluita hyödynsi tasaisesti niin hyvän (38 %), keskitason (26 %) kuin matalan (32 %) terveyskunnon omaavat. Tulos ei puolla niitä yleisiä arvioita, joiden mukaan työhyvinvointihankkeilla on taipumus tavoittaa vain hyväkuntoinen henkilöstön osa. 

Ohjelman aikana henkilöstön terveyskunto parani tilastollisesti merkittävästi, ja suhteellisesti se parani eniten jo ohjelman kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Mielenkiintoista oli se, että koko henkilöstön terveyskunnon parantumisen takana oli positiiviset muutokset matalan ja keskitason terveyskuntoryhmissä. Sen sijaan lähtötilanteessa hyväkuntoisina olleet säilyttivät oman tasonsa sitä parantamatta. 

Aikaisemmin julkaistujen tulosten perusteella 69 prosenttia henkilöstöstä teki elämäntapamuutoksen ohjelman aikana. Nyt analysointia jatkettiin siten, että aineistosta eroteltiin vielä erikseen elämäntapamuutosryhmä, joka oli pystynyt parantamaan fysiologisesti mitattuja terveysarvojaan. Havaintojen perusteella tätä onnistujaryhmää yhdisti se, että he olivat hieman nuorempia kuin ei-tuloksekas henkilöstöryhmä (44,2 vs. 47,0 vuotta). Lisäksi onnistujat osallistuivat useammin kohdennettuihin palveluihin, saivat enemmän valmennustukea kasvotusten ja lukumääräisesti enemmän kontakteja kuin ei-tuloksekas ryhmä.

Mielenkiintoista tutkimusryhmän havainnoissa oli myös se, että elektronisesti toteutetut kontaktit ja henkilökohtaiset kontaktit eivät selittäneet eroja onnistujaryhmän ja ei-tuloksekkaan henkilöstöryhmän välillä. Ei-tuloksekasta ryhmää puolestaan yhdisti eniten se, että suurin osa ryhmään kuuluvista (51 %) oli lähtötilanteessa hyväkuntoisia.   

Yksilötason positiiviset muutokset vaikuttivat suotuisasti henkilöstön jakautumiseen eri terveyskuntoluokkiin: matala, keskitaso, hyvä. Matalan terveyskunnon osuus henkilöstössä aleni 32 prosentista 25 prosenttiin, ja keskitason osuus 29 prosentista 25 prosenttiin. Hyvän terveyskunnon osuus sen sijaan kasvoi 40 prosentista 50 prosenttiin. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä ja painottuivat ohjelman ensimmäiseen neljään vuoteen. 

Yritystason muuttujien analysointi on parhaillaan käynnissä, mutta alustavien tulosten perusteella yksilötason positiiviset muutokset ovat heijastuneet myös yritystason KPI-mittareihin. Työterveyshuollon aineistojen perusteella henkilöstön terveysprosentti on kasvanut 65 prosentista 82 prosenttiin ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 39 prosenttia. 

Saatujen tutkimustulosten arvoa nostaa se, että vastaavaa monivuotista tutkimusta ei ole aiemmin tehty – ei Suomessa eikä muualla maailmassa. Tutkimus tarjoaa metsäalalle ja työikäiselle väestölle konkreettisen esimerkin terveyttä edistävästä ohjelmasta, ja sen havainnoista hyötyvät laajasti niin henkilöstö- ja yritysjohto, työterveyshuolto kuin eläkevakuutusyhtiötkin. Tähän mennessä julkistettujen tulosten johtopäätös on se, että monivuotisilla, huolella suunnitelluilla ja riittävän laajoilla terveyttä edistävillä ohjelmilla voidaan saavuttaa merkittäviä yksilö- ja henkilöstötason hyötyjä.  

Tutkimustulokset tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan käynnissä olevassa väitöstutkimuksessa. Metsämiesten Säätiö on tukenut aineiston keruuta, tutkimustyötä ja julkaisua.

Lisätietoja:

Resurssijohtaja Jussi Lemmetty, Stora Enso Metsä, jussi.lemmetty(at)storaenso.com, puh. 0400 576 332

Hyvinvointiliiketoiminnan johtaja, väitöstutkija Antti Äikäs, 4event Oy, antti.aikas(at)4event.fi,
puh. 050 369 0908