Opintomatka Kroatiaan

perjantai tammikuun 24. 2014

MTI14 luokkamme kävi 19.9 -28.9.2013 opintomatkalla Kroatiassa tutustumassa paikalliseen metsätalouteen ja kulttuuriin. Matkaa tehtiin 16 opiskelijan, yhden opettajan ja yhden matkatoimiston järjestämän kuskin kanssa. Matkareittimme oli Trogir-Split-Plitvice-Zagreb-Delnice-Zalesina-Skrad-Sibenik.

Matkan alussa tutustuimme Splitin roomalaisajalta peräisin olevaan kaupunkiin Adrianmeren rannalla. Sieltä lähdimme pohjoiseen Plitvicen kansallispuistoon. Meille oli järjestetty opas, joka kierrätti meitä puistossa paikasta toiseen.  Alue oli todella kaunis ja erikoinen, sillä se koostui turkoosivetisistä pikkujärvistä sekä korkeista vesiputouksista, joista korkein oli 78m korkea. Plitvicestä matkamme jatkui Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin, missä vietimme pari yötä. Siellä tutustuimme Zagrebin metsätieteelliseen yliopistoon. Opetus erosi melko lailla omastamme keskittyen tieteelliseen tutkimiseen ja laboratoriotyöhön. Opimme muun muassa, että metsämaata Kroatiassa on 2,5 miljoonaa hehtaaria eli 42 % maan pinta-alasta ja että puunkaato siellä tehdään pääasiassa miestyönä. Tutustuimme myös paikallisiin opiskelijoihin.

Zagrebista matkustimme Jaskaan, jossa vierailimme Kroatian omassa Metlassa. Siellä oli käynnissä useita projekteja, joissa tutkitaan muun muassa metsiä vahingoittavia tekijöitä esimerkiksi ilmansaasteet. Laitoksella oli myös oma taimitarha ja karistamo. Laitoksen päätavoitteita ovat säilyttää ja suojella ekosysteemiä, vakauttaa ja lisätä tuottavuutta, sekä lisätä biodiversiteettiä.

Seuraavana päivänä lähdimme vuoristoiseen Zalesinaan, jossa pääsimme tutustumaan kunnolla Kroatian metsiin, joista huikeat 95 % on luonnontilaista metsää. Huomasimme, että paikalliset puut ovat paljon kookkaampia kuin kotipuolessa. Meille selvisi myös, että puita käsitellään pieninä ryhminä ja jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kroatian vanhimmat metsiköt, ovat jopa 1000 vuotta vanhoja ja keskimääräinen kiertoaika on 160 vuotta. Viimeisenä kohteena kävimme Skradin luonnonpuistossa, jossa tutustuimme muun muassa Vrazji Prolazin kanjoniin, joka löydettiin vasta 1900-luvun alussa, sekä kanjonin perällä olevassa 300m pitkässä luolassa. Tämän jälkeen retken virallinen osuus oli takana. Pari viimeistä päivää vietimme Sibenikin rantalomakohteessa aurinkoa ottaen ja ostoksia tehden.

Matka oli onnistunut, ja saimme sen aikana hyvän yleiskuvan Kroatiasta ja sen metsätaloudesta. Metsämiesten Säätiö tuki matkaamme apurahalla, jolla oli tärkeä merkitys matkamme onnistumisen kannalta.

Lisätietoja:

Opiskelija Marko Reinikka marko.rainikka(at)seamk.fi