Ranskan Midi-Pyreneillä insinööriopiskelijana

torstai elokuun 15. 2013

Vaihtovuoteni Ranskan Toulousessa Midi-Pyreneiden alueella ENSAT:ssa (École Ingenieur Superieur Agronomique de Toulouse) oli mahtava. Kaipaan jo nyt viikon jälkeen takaisin. Suurimpana saavutuksena pidän kielitaitoa. Ranskaa oli pakko puhua – niin pankissa, paikallisessa KELA:ssa, asuntotoimistossa kuin kavereidenkin kanssa. Alkukuukaudet menivät lähinnä muita kuunnellessa ja ihmetellessä. Kurssit tuntuivat todella vaikeilta, ihmiset sisäänpäin lämpiäviltä ja asuntola todella kurjalta. Jouluun mennessä olin kuitenkin saanut uuden asunnon, olin saanut ystäviä tutuksi tulleessa kaupungissa, aloin oppia yhä enemmän maa- ja metsätieteellistä sanastoa ranskaksi ja ranskalaisetkin alkoivat tuntua ihan mukavilta tyypeiltä.

Opintoihini école ingenieurissa kuului paljon käytännön opintoja. Lähes joka viikko menimme professorien kanssa maastoon, mikä teki oppimisesta todella konkreettista ja mielenkiintoista. Toulouse on todella ihanteellinen paikka opiskella luonnonvaratieteitä, sillä muutaman tunnin ajomatkan päässä sijaitsevat Pyreneiden vuoristot, Atlantin rannikko ja Välimeri.

Eräs kurssimme käsitteli Pyreneiden alueiden elinkeinoja ja ympäristöä. Vietimme kokonaisen viikon Pyreneillä pienessä vierasmajassa ja kävimme haastattelemassa eri alueilla eri alojen elinkeinojen harjoittajia ja tutustuimme alueiden kansallispuistoon. Vaikka Pyreneillä onkin laaja ja hieno kansallispuistoalue, harjoitetaan siellä metsänhakkuita yhteisymmärryksessä eri alueiden toimijoiden kanssa luonnon ehdoilla.

Tämä vuosi antoi minulle todella paljon perspektiiviä opintojeni jatkamiseen ja koko elämään. Monet asiat Suomessakin tajuaa ja ymmärtää paremmin, kun tuttuihin asioihin ottaa vähän etäisyyttä. Ammattitaitoni niin maa- ja metsäpuolen kuin ympäristöasioissa on laajentunut. Koen opitun kielitaidon todella suurena voimavarana. Mielestäni Ranska on aika sisäänpäin kääntynyt maa, jolla on todella omat tavat sekä kulttuuri- ja ruokatottumukset. Ranskan kielen avulla pääsin paljon lähemmäs tätä kulttuuria. Haluaisin mielelläni tulevaisuudessa tehdä harjoitteluni Ranskassa tai jossain muussa ranskankielisessä maassa kuten Uudessa Kaledoniassa!

Vuoden aikana olen tutustunut ihmisiin ympäri maailmaa, todellisia sydänystäviäkin tuli. Olen todella kiitollinen tästä vuodesta. Se ei missään nimessä ollut se helpoin ja bileidentäyteinen vaihtovuosi, koska yliopistolla oli aika rankkaa – päivät todella pitkiä eikä hätääkärsivälle vaihto-oppilaalle tuntunut aina heruvan sympatiaa tai säälipisteitä tenttien loppuarvostelussa tai koulun kansliassa. Metsämiesten Säätiö oli osaltaan toteuttamassa vaihtovuottani Ranskassa mistä olen todella iloinen ja kiitollinen.

Lisätietoja:

MMK Iida Viholainen, iida.viholainen(at)helsinki.fi