Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsätalousinsinöörien opintomatka Kroatiaan 2014

perjantai lokakuun 17. 2014

Matkalla olleet näkivät, miten Kroatiassa harjoitetaan metsätaloutta ja pääsivät tutustumaan maan kulttuuriin eri kaupungeissa. Matkasta saadut kokemukset ovat matkalla olleille ikimuistoisia.

9.9.2014

Lensimme aamulla Helsingistä Kroatiaan ja matkasimme Splitistä Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Matkan edetessä saatoimme havaita, että Kroatiassa puusto ja maisemat vaihtelevat suuresti riippuen kulloisestakin korkeusasemasta ja leveysasteesta. Ensimmäisen päivän aikana matkasimme pikkubussilla maan halki etelästä  pohjoisosiin moottoritietä pitkin. Perillä Zagrebissa olimme illan tummuessa. Majoituimme Laguna-hotelliin ja nautimme herkullisen illallisen.

10.9.2014

Aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan Zagrebin yliopiston metsätieteelliseen tiedekuntaan. Yliopiston rehtori Marijan Šušnjar kertoi esitelmässään yliopiston toiminnasta, taloudenpidosta ja eri toimipisteistä. Kroatian metsien tietyt erityispiirteet tulivat myös esille puheenvuoroissa. Lahjoitimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun viirin rehtorille muistona vierailustamme. Tämän jälkeen tutustuimme yliopiston laboratorioihin. Esimerkiksi eräässä laboratoriossa oli meneillään erilaisten hakejakeiden tutkimus. Siinä selvitettiin mm. kosteuden vaikutusta tuhkan muodostumiseen ja päästöihin. Eri laboratorioissa oli hyvin monipuoliset ja nykyaikaiset laitteet. Valtion rahan saanti yliopiston hankkeisiin on ollut viime vuosina avokätistä ja tämän saattoi huomata.

Iltapäivällä teimme kävellen opastetun kaupunkikierroksen sateiseen Zagrebiin.

11.9.2014

Torstaina ajoimme Jastrebarskoon vierailemaan Kroatian metsäinstituuttiin. Aluksi kuulimme lyhyen luennon Kroatian metsätalouden nykytilasta. Metsäinstituutti vastaa suomalaista Metsäntutkimuslaitosta. Igor Kojar kertoi meneillään olevista instituutin projekteista. Instituutin tutkimustiloissa oli nähtävillä mm. kloonattuja metsäpuiden taimia. Metsäinstituutissa suoritetaan myös koristekäyttöön tarkoitettujen havupuiden siementuotantoa. Tämä toimii tärkeänä tulonlähteenä instituutille.

Iltapäivällä ajoimme Delnicen pikkukaupunkiin ja majoituimme Risnjak-hotelliin.

12.9.2014

Ajoimme Zalesinaan tutustuaksemme Kroatian yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan toimipisteeseen. Saimme informaatiota Kroatian puustosta ja puunhankinnasta. Tämän jälkeen siirryimme kävellen lähellä sijaitsevaan metsäkohteeseen. Yleisimpinä puulajeina kohosivat pyökki, pihta ja metsäkuusi. Suomalaisittain ajatellen puut olivat valtavia. Hakkuutavat muistuttivat suomalaista poimintahakkuuta. Puut kaadettiin miestyövoimin moottorisahalla. Johtuen puiden järeydestä, lähikuljetuksessa käytettiin juontomenetelmää. Vierailun loppuhuipennuksena näimme metsurin tekemänä suunnatun puunkaadon.

Iltapäivällä siirryimme rotkon pohjalla sijaitsevaan luontokohteeseen nimeltään Zeleni Vir ja Vrazji Prolaz. Kohteissa oli esillä Kroatian luonto kauneimmillaan. Putoukset, luontopolut ja jyrkänteet antoivat hienon kosketuskohdan sikäläiseen luontoon. Illalla palasimme majapaikkaamme.

13.9.2014

Lauantai-aamuna lähdimme Plitvicen kansallispuistoon. Puisto on kuuluisa suurista vesiputouksistaan. Viime aikojen tulvat olivat jopa viisinkertaistaneet vesissä virtaavan veden määrän. Toisaalta tulva myös esti retkikunnaltamme pääsyn tiettyihin kohteisiin. Kansallispuistossa on kuusi eri korkeuksilla sijaitsevaa järveä. Järvet yhdistyvät toisiinsa vesiputouksin. Kansallispuisto mykisti monet puheliaatkin opiskelijat.

Syömisen jälkeen ajoimme Smiljanaan. Siellä sijaitsi Nikolai Teslan museo. Tesla oli kuuluisa fyysikko, joka eli 1800-luvulla. Hänen kuuluisimpia keksintöjään olivat induktiomoottori ja monet vaihtovirran hyödyntämiseen liittyvät kojeet.

Vierailun jälkeen matkustimme pikkubussilla Sibenikin rannikkokaupunkiin.

14.-18.9.2014

Opintomatkan loppuaikana nautimme rantalomasta. Tutustuimme päivien aikana opastetuille kaupunkikierroksille Sibenikin ja Splitin kaupunkeihin. Vanha kroatialainen kulttuuri ja historialliset elementit tekivät moneen vierailijaan syvän vaikutuksen. Torstaina 18.9. lensimme Splitistä takaisin Helsinkiin.

Metsämiesten Säätiön apurahat, 250€/hlö, käytettiin lentolippujen hankintaan ja hotellikuluihin. Suomen Metsäsäätiön apurahat, 200€/hlö, käytettiin matkan ohjelman järjestämiseen. Lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu osallistui matkakuluihin 50€/hlö. Seinäjoen ammattikorkeakoulun valmistuvat metsätalousinsinöörit ovat kiitollisia saaduista taloudellisista tuista. Saimme avullanne toteutettua mielenkiintoisen ja opettavaisen opintomatkan, joka jää monien mieleen. Matkasta järjestetään esitys Seamk:n nuoremmalle metsätalousinsinööriluokalle, jossa jaetaan tietoja Kroatian metsätaloudesta.

Lisätietoja:

Opiskelija Anna-Kristiina Koivula, Seamk, anna-kristiina.koivula(at)seamk.fi

Opiskelija Janne Kotanen, Seamk, janne.kotanen(at)seamk.fi