Toteutuuko saksalainen tehokkuus metsätaloudessa?

maanantai, 22.10.2012

Kysymykseen toteutuiko saksalainen tehokkuus metsätaloudessa voi vastata, että toteutui. Tehokkuus oli heidän mielestä suuri kokonaisuus, kokonaisvastuu kylän asukkaasta luonnon kiertokulkuun. Suomalaisesta näkökulmasta tehokkuus koostuu yksittäisistä tehokkaista toimista. Tehomuokkaus, tehoviljely, tehoraivaus, tehokarsinta, työteho...

Suomalainen metsätalous oli kaikille matkaan osallistuneille ennestään tuttua. Jokainen osallistuja työskenteli tai oli työskennellyt metsäalalla vuosia, osa peräti vuosikymmeniä. Voisiko saksalainen metsätalous silti antaa jotakin uutta ajattelutapaa tai toimintamallia?

Meto Etelä-Pohjanmaa ry:n järjesti tutustumismatkan saksalaiseen metsätalouteen. Matkaan osallistui 27 metsätoimihenkilöä. Frankfurt am Mainin kentällä, 1660 kilometriä linnuntietä Seinäjoelta lounaaseen, pohjalaisia oli huhtikuisena keskiviikkoiltana 2012 vastassa Rheinland-Pfalzin alueen metsätoimihenkilö, forstamtsleiter Michael Diemer.

Torstai alkoi tutustumalla Maria Laachin luostariin sekä luostarialueen metsien hoitoon. Saksan kymmenen eniten vieraillun turistikohteen listalla olevan luostarin alueella oli hetki sitten päättynyt pyökkimetsän hakkuu. Michaelin mukaan valtion omistamaan ja Naturassa olevaan pyökkimetsään jätettiin siemenpuut kahdesta eri syystä. Toinen oli se, että uudistamisen täytyisi tapahtua luontaisesti. Metsää ei tarvinnut avohakata eikä maata muokata, koska siemenpuumetsä tuottaisi tarpeeksi uusia taimia. Näin luostarin lähellä oleva metsä jäi kauniiksi. Toinen syy oli se, että siemenpuiksi voitiin jättää parhaat yksilöt, jolloin perimä tulisi säilymään hyvänä.

Hakkuualueella kulkevan polun varrella oli kymmeniä muutaman kuution rankapinoja, jotka tullaan huutokauppaamaan polttopuiksi alueen asukkaille. Valtio saa pyökkikuiduista ja rangoista paremman hinnan kuin tehtaalle toimitettavista kuitupuista. Entä ostavatko asukkaat puita? He ostavat polttopuiden lisäksi avolava-autoja, peräkärryjä, sahoja ja muita metsätalouden tarvikkeita päästäkseen nauttimaan metsätaloudesta, joka heille merkitsee nautintoa sahailemalla viikonloppuisin tien varteen valmiiksi tuotuja pinoja, suolarinkeleiden ja muiden hyvien eväiden kera.

Saksassa valtion metsätoimihenkilöiden työnkuvaan kuuluu kokonaisvastuusta huolehtiminen. Polttopuiden huutokauppa on yksi osa heidän työtä samoin moottorisahauskurssien järjestäminen polttopuun ostajille. Saksassa asukkaat voivat ostaa valtion metsätoimihenkilöltä myös joulukuusenhakuretkiä, jolloin perhe voi lähteä metsätoimihenkilön kanssa metsään, valita kuusen, sahata sen ja tuoda kotiin. Retket sisälsivät jouluglögin pipareineen. Tällaisten toimien kautta metsätalous saatiin lähemmäksi asukkaita ja positiivinen kuva metsätaloudesta kasvoi.

Kokonaisvastuu korostui myös perjantaina, kun Michael piti esitelmän tuulivoimaloiden ja metsätalouden yhteensovittamisesta. Saksan ministeriön tuulivoimalaprojekteissa osan työviikosta tekevä Michael selvensi, että Saksan kaiken energiantuotannon on tultava ainoastaan vihreästä energiasta vuoteen 2030 mennessä. Siksi tuulivoimaloiden määrä kasvaa vuosittain.

Saksan tuulivoimalat tuottavat tehoa lähes 30 000 megawattia. Tuulivoimaloita rakennetaan pääosin metsään, koska metsää kasvaa syrjäisillä ja mäkisillä alueilla, joilla myös tuulee. Lisäksi metsänraja peittää kauempaa katsottuna noin 40 metriä voimalan tyvestä, joka on myös voimalan levein ja näkyvin osa. Kaavoituksessa Saksan metsämaasta suunnitellaan kaksi prosenttia tuulivoimalavaraukselle. Kokonaisvastuu korostui siinä, että 22 000 tuulivoimalan rakentaminen oli pystytty toteuttamaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdestä tuulivoimalasta maksettiin maanomistajalle 7-9,5 % tuulivoimalan tuotosta. Noin 2 - 2,3 megawatin tuulivoimalasta maanomistaja sai keskimäärin 27 000 - 32 000 euroa tuloa vuosittain ja suurimmat nykyisin rakennettavat voimalat olivat kooltaan 7,5 megawattia.

Tuulivoimaloita ei rakennettu tasaisena mattona Saksan ylle, koska puistomaisena ryhmänä niitä oli helpompi ja halvempi rakentaa ja tuulivoimaloiden näkeminen ryppäinä oli silmälle miellyttävämpää. Voimalaista saatavat tulot saivat aikaan sen, että maanomistajat kilpailivat voimalan saamisesta mailleen. Tuulivoimalan tuloista osa annettiin myös naapurimetsän omistajille, koska kaikki eivät voineet saada maalleen tuulivoimalaa.

Luontoihmiset hyväksyvät tuulivoimalat, koska tuulivoimalan sensorit havaitsivat normaalia korkeammalla lentävät harvinaisemmat lepakot, jolloin sensorit pysäyttivät roottorit. Myös lintujen kevät ja syysmuutot havaittiin, eivätkä roottorit pyörineet ylilentojen aikana. Viranomaisten myönteinen suhtautuminen tuulivoimaloihin näkyi voimaloiden rakentamista edistävinä lakimuutoksina. Saksassa lähes 80 prosenttia sanoi kyllä, kun pormestari tiedusteli kyläläisiltä tuulivoimalan rakentamisesta. Knoppitietona mainittakoon, että vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 130 tuulivoimalaa.

Perjantaipäivän lopuksi ryhmä tutustui myrskytuhometsään. Saksassa 4,6 miljardin euron edestä tuhonneen, 26,5 miljoonaa kuutiometriä metsää vuonna 2007 kaataneen Kyrill -myrskyn jälkeen Kastellaunin alueelle rakennettiin tutustumispolku myrskytuhometsään. Myrskytuhojen lomassa huomio kiinnittyi siihen, ettei metsissä ei ollut ojia. Michaelin mukaan Saksan metsätalous perustui luonnonmukaiseen toimintaan. Metsät uudistuivat pääasiassa siemenpuuhakkuiden muodossa ja luonto valitsi itse uudistuvan puulajin. Ojia ei tarvinnut kaivaa, koska märille alueille ei tarvinnut väkisin yrittää kasvattaa metsää.

Meto Etelä-Pohjanmaan metsäasiantuntijat kiittää Metsämiesten Säätiötä matkan tukemisesta. Ilman tukeanne tätä matkaa ei olisi toteutettu.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pasi Lahti, Meto Etelä-Pohjanmaa ry, pasi.lahti(at)japo.fi, puh. 040 7132 9201

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.