Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäbiotalouden kasvu tarvitsee vahvaa kansainvälistä viestintää

tiistaina, 23.06.2026

Metsäpohjainen biotalous tarjoaa ratkaisuja moniin aikamme suurimpiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, fossiilisten materiaalien korvaamiseen sekä alueellisen talouden vahvistamiseen. Teknologiat, innovaatiot ja osaaminen ovat pitkälti jo olemassa. Yhä ratkaisevammaksi kysymykseksi nousee kuitenkin se, ymmärretäänkö niiden merkitys kansainvälisessä päätöksenteossa, markkinoilla ja julkisessa keskustelussa.

Metsäbiotalouden tulevaisuutta ei ratkaista pelkästään tutkimuslaboratorioissa, tehtaissa tai metsissä. Sitä määrittävät myös kansainväliset narratiivit, joiden pohjalta syntyvät poliittiset linjaukset, investointipäätökset ja kuluttajien käsitykset metsien käytöstä. Jos puun käyttö nähdään osana ilmasto- ja luontoratkaisuja, syntyy kysyntää, investointeja ja uusia markkinoita. Jos se nähdään riskinä, vaikutukset voivat heijastua nopeasti koko arvoketjuun. Tämän vuoksi kansainvälisestä metsäviestinnästä on tullut strateginen osa metsäbiotalouden toimintaympäristöä. Suomen Metsäyhdistyksen johtama FAO Euroopan alueellinen Forest Communicators Network (FCN) kokoaa yhteen yli 200 viestinnän asiantuntijaa yli 40 maasta.

Verkosto toimii sillanrakentajana tieteen, politiikan, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä vahvistaa ymmärrystä kestävän metsänhoidon ja metsäbiotalouden mahdollisuuksista. FCN:n rooli sai vahvaa kansainvälistä tunnustusta myös Wienissä helmikuussa 2026 järjestetyssä metsäbiotalouden maailmanlaajuisessa huippukokouksessa, jossa viestintä nostettiin ensimmäistä kertaa näkyvästi yhdeksi metsäbiotalouden kasvun strategisista mahdollistajista. Suomi oli eräs kokouksen koollekutsujamaa. Metsäyhdistys vastasi keskeisesti myös viestintäsisältöjen valmistelusta, mikä vahvisti Suomen asemaa kansainvälisen metsäbiotalouden ja metsäviestinnän suunnannäyttäjänä.

Kansainvälisessä yhteistyössä rakennettu viestintä on erityisen vaikuttavaa, koska se perustuu laajaan asiantuntijaverkostoon eikä yksittäisten maiden näkökulmiin. Yhteistyö FAO, tutkimusorganisaatioiden, sertifiointijärjestelmien ja muiden johtavien toimijoiden kanssa lisää viestien uskottavuutta ja auttaa tuomaan metsäbiotalouden näkökulmat mukaan keskusteluihin, joissa tulevaisuuden politiikkaa ja markkinoita muovataan. Samalla verkosto toimii tärkeänä ennakointijärjestelmänä. Kansainvälisen yhteistyön kautta voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa nousevia ilmiöitä, kampanjoita ja mielikuvamuutoksia, joilla voi myöhemmin olla vaikutuksia sääntelyyn, investointeihin ja puun kysyntään. Tämä antaa Suomelle ja suomalaiselle metsäsektorille mahdollisuuden reagoida ajoissa ja vaikuttaa keskusteluun ennen kuin linjaukset ovat valmiita.

Wienin huippukokouksen keskeinen viesti oli, että metsäbiotalouden kasvua eivät ratkaise ainoastaan teknologiat, investoinnit tai politiikkatoimet, vaan myös kyky rakentaa yhteistä ymmärrystä metsien roolista ilmasto-, luonto- ja talousratkaisujen osana. Kokous osoitti, että Suomella on poikkeuksellisen vahva asema tässä työssä: harva maa yhdistää yhtä vahvasti käytännön metsäosaamisen, biotalousinnovaatiot ja kansainvälisen viestintävaikuttamisen. Metsäbiotalouden kilpailukyky ei rakennu enää pelkästään tuotteiden, teknologian tai tuotannon varaan. Yhä enemmän se rakentuu myös kyvystä osallistua kansainväliseen keskusteluun ja vaikuttaa siihen, miten metsät ja puupohjaiset ratkaisut nähdään osana kestävää tulevaisuutta.

Siksi kansainvälinen metsäviestintä on investointi metsäbiotalouden kasvuun, hyväksyttävyyteen ja pitkän aikavälin toimintaedellytyksiin. Metsämiesten Säätiö tukee Metsäyhdistyksen kansainvälistä viestintää.

Lisätietoja:
Kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen, Suomen Metsäyhdistys, kai.lintunen(a)smy.fi, puh.0503512415
https://forest.fi/fi/nakokulma/blogi-colin-huippukokous/