METSÄOMAISUUDEN HOIDON LINJAUS

Metsämiesten Säätiö on julkisessa strategiassaan todennut, että ihminen ja ihmiset yhdessä ratkaisevat metsäalan, sen yritysten sekä yhteisöjen menestyksen ja sen, miten uudistumme ja menestymme muuttuvassa maailmassa ja kansainvälisessä kilpailussa. Metsäosaajat ratkaisevat yhdessä Säätiön kanssa sen metsien tulevaisuuden. Kasvavat ja tuottavat metsät – myös testamentteina ja lahjoituksina saatavat – mahdollistavat vaikuttavan apurahojen ja stipendien jaon metsäalan ja sen osaajien parhaaksi.

Metsäomaisuuden omistuksen tavoitteet

Metsät ovat osa säätiön hajautettua sijoitusomaisuutta. Säätiö ostaa, myy ja jalostaa metsätiloja sekä hoitaa niitä pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti korkeaan metsien taloudelliseen tuottoon tähdäten. Säätiö tukee ja kehittää metsäalaa ja sillä toimivien ihmisten hyvinvointia mm. jakamalla apurahoja ja stipendejä. Varat niihin saadaan omasta sijoitustoiminnasta, missä metsillä on keskeinen asema.

Metsäomaisuuden hoidon suuntaviivat

Säätiö päättää vuosittain budjetin teon yhteydessä kumppanin metsäosaajien koostaman esityksen pohjalta seuraavana vuonna tehtävät metsänhoitotyöt ja hakkuut. Säätiön metsien hoidossa noudatetaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja PEFC-sertifioinnin kriteerejä, joiden toteutumisesta osaavat ammattilaiset kantavat ensisijaisesti vastuun seuraavilla operatiivisilla tarkennuksilla:

• Pyritään kustannustehokkaaseen, oikea-aikaiseen metsänhoitoon, jolla tähdätään hyvään taloudelliseen tulokseen ja lisääntyvän kasvun mahdollistamaan hiilensidonnan lisääntymiseen.

• Metsät uudistetaan nopealla ketjulla eli jos hakkuu on talvella, muokkaus varhain keväällä ja istutus kevätkesästä. Suositaan kääntömätästystä.

• Metsänhoitorästejä ei sallita. Säätiö ei saa Kemera-varoja, mikä tulee huomioida metsien hoidossa.

• Pyritään suurentamaan kuviokokoja ja käsittely-yksiköitä.

• Metsiä lannoitetaan kasvatus- ja terveyslannoituksin, mutta vasta 4-5 vuoden kuluttua harvennuksista (tuuli- ja lumituhoriski). Pyritään suuriin toteutusyksiköihin, joihin naapuritilat pyritään saamaan mukaan.

• Hakkuutähteiden keräykseen uudistusaloilta suhtaudutaan myönteisesti vain mikäli se ei viivästytä uudistamistoimenpiteitä.

• Taimikonhoidot ja perkaukset tehdään keskikesällä.

• Kantoja ei nosteta, ellei hakattavassa puustossa ole merkittävää lahoisuutta.

• Suhtaudutaan myönteisesti säästöpuuryhmien kulotukseen monimuotoisuuden lisäämiseksi.

• Harmaaorvakkaliuosta, ureaa tai vastaavaa käytetään kaikissa sulan maan hakkuissa.

• Kunnostusojitukset tehdään tarvittaessa. Pyritään suuriin toteutusyksiköihin, joihin naapuritilat pyritään saamaan mukaan.

• Metsäteiden rakentamis- ja kunnostustarve arvioidaan korjuukokonaisuuksien yhteydessä.

• Säästö- ja lahopuuasia hoidetaan seuraavasti:

  • Säästöpuut jätetään ryhmään, yli kiertoajan, jo taimikkovaiheesta alkaen suunnitellusti ottaen huomioon riista ja puunkorjuu.
  • Uudistushakkuissa jätetään ensisijaisesti maapuut sekä lisäksi tarvittava määrä eurokantoon katkottuja hieskoivuja, raitoja ja leppiä.
  • Harvennuksissa jätetään eurokantoon katkottuna 2 tekopökkelöä/ha mikäli tähän sopivia hieskoivuja, leppiä tai raitoja löytyy.

• Salon Arpalahdenmetsä on siellä sijaitsevan säätiön savottakämppä Kerkän vuoksi erityisalue, jossa kiinnitetään erityishuomiota kustannustehokkaan metsänhoidon ohella maisemaan, ulkoiluun ja riistanhoitoon.

Lisäksi säätiö edellyttää, että tiloja hoitavat paikalliset metsäammattilaiset informoivat säätiötä mahdollisista hirvi-, lumi-, myrsky- ja muista tuhoista, kaavahankkeista, myyntiin tulevista metsätiloista ja kiinnostuneista tontinostajista.

Omalla päätöksellä tehtävien suojelualueiden määrän lisäämisestä sekä metsästysvuokrasopimuksista vastaa Säätiö.