METSÄOMAISUUDEN HOIDON LINJAUS

Metsämiesten Säätiö on julkisessa strategiassaan todennut, että ihminen ja ihmiset yhdessä ratkaisevat metsäalan, sen yritysten sekä yhteisöjen menestyksen ja sen, miten uudistumme ja menestymme muuttuvassa maailmassa ja kansainvälisessä kilpailussa. Metsäosaajat ratkaisevat yhdessä Säätiön kanssa sen metsien tulevaisuuden. Kasvavat ja tuottavat metsät – myös testamentteina ja lahjoituksina saatavat – mahdollistavat vaikuttavan apurahojen ja stipendien jaon metsäalan ja sen osaajien parhaaksi.

Metsäomaisuuden omistuksen tavoitteet

Metsät ovat osa Säätiön hajautettua sijoitusomaisuutta. Säätiö hoitaa metsäkiinteistöjään pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti korkeaan metsien taloudelliseen tuottoon tähdäten. Säätiö tukee ja kehittää metsäalaa ja sillä toimivien ihmisten hyvinvointia mm. jakamalla apurahoja ja stipendejä. Varat niihin saadaan lahjoituksista sekä omasta sijoitustoiminnasta, missä metsillä on keskeinen asema.

Metsäomaisuuden hoidon suuntaviivat

Säätiö päättää vuosittain budjetin teon yhteydessä kumppanin metsäosaajien koostaman esityksen pohjalta seuraavana vuonna tehtävät metsänhoitotyöt ja hakkuut. Säätiön metsien hoidossa noudatetaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja PEFC-sertifioinnin kriteerejä, joiden toteutumisesta osaavat ammattilaiset kantavat ensisijaisesti vastuun seuraavilla operatiivisilla tarkennuksilla:
•     Pyritään kustannustehokkaaseen, oikea-aikaiseen metsänhoitoon, jolla tähdätään hyvään taloudelliseen tulokseen ja lisääntyvän kasvun mahdollistamaan hiilensidonnan lisääntymiseen.
•     Metsät uudistetaan nopealla ketjulla eli jos hakkuu on talvella, muokkaus varhain keväällä ja istutus kevätkesästä. Suositaan kääntömätästystä.
•     Metsänhoitorästejä ei sallita. Säätiö ei saa valtion tukia metsätalouteensa, mikä tulee huomioida metsien hoidossa.
•     Pyritään suurentamaan kuviokokoja ja käsittely-yksiköitä.
•     Metsiä lannoitetaan soveltuvin osin kasvatus- ja terveyslannoituksin, mutta vasta 4-5 vuoden kuluttua harvennuksista (tuuli- ja lumituhoriski). Pyritään suuriin toteutusyksiköihin, joihin naapuritilat pyritään saamaan mukaan.
•     Hakkuutähteiden keräykseen uudistusaloilta suhtaudutaan myönteisesti vain mikäli se ei viivästytä uudistamistoimenpiteitä.
•     Taimikonhoidot ja perkaukset tehdään lehtipuuston osalta keskikesällä vesoittumisen minimoimiseksi.
•     Kantoja ei nosteta, ellei hakattavassa puustossa ole merkittävää lahoisuutta.
•     Suhtaudutaan myönteisesti säästöpuuryhmien kulotukseen monimuotoisuuden lisäämiseksi.
•     Harmaaorvakkaliuosta, ureaa tai vastaavaa käytetään kaikissa sulan maan hakkuissa.
•     Kunnostusojitukset tehdään tarvittaessa. Pyritään suuriin toteutusyksiköihin, joihin naapuritilat pyritään saamaan mukaan.
•     Metsäteiden rakentamis- ja kunnostustarve arvioidaan korjuukokonaisuuksien yhteydessä.
•     PEFC-kriteerien mukaiset säästöpuut jätetään leimikkotasolla ryhmään tai ryhmiin siten, että niiden aiheuttama taloudellinen haitta metsän kiertoaikana on mahdollisimman vähäinen ja maisemallinen hyöty suuri. Lisäksi jätetään kriteerien mukainen määrä kuollutta puuta tai tekopökkelöitä, jotka voivat sijaita missä tahansa alueella. Tiheiköt muodostetaan ensisijaisesti säästöpuuryhmien yhteyteen tai taloudellisesti vähämerkityksellisille alueille.
•    Salon Arpalahdenmetsä on siellä sijaitsevan säätiön savottakämppä Kerkän vuoksi erityisalue, jossa kiinnitetään erityishuomiota kustannustehokkaan metsänhoidon ohella maisemaan, ulkoiluun ja riistanhoitoon.

Lisäksi säätiö edellyttää, että tiloja hoitavat paikalliset metsäammattilaiset informoivat säätiötä mahdollisista hirvi-, lumi-, myrsky- ja muista tuhoista, kaavahankkeista, myyntiin tulevista metsätiloista sekä potentiaalisista Metsätestamentin tekijöistä metsäalan hyväksi.

Omalla päätöksellä tehtävien suojelualueiden määrän lisäämisestä, polttopuun keruuluvista sekä metsästysvuokrasopimuksista vastaa Säätiö.