Metsämiesten Säätiö Foundation

Pellervon taloustutkimus PTT on julkaissut visuaalisen koosteen sekä suomalaisista metsänomistajista että Suomen metsien käytöstä. Esitykset perustuvat tuoreeseen tutkittuun tietoon, kuten Metsänomistaja 2020 -tutkimukseen ja alan tilastoihin. Aineistot on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi metsäalan ammattilaisten, muiden toimijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden vapaaseen käyttöön. Voit esimerkiksi liittää aineistoa sähköpostiin tai linkittää nettisivuille. ”Haluamme, että metsää koskevaa tutkimustietoa levitetään laajasti ja helposti ymmärrettävästi. Tavoitteena oli korostaa etenkin suomalaisen metsänomistuksen ja metsien käytön moninaista luonnetta, kuten omistajien lukuisia erilaisia tavoitteita metsilleen”, kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne. Visuaalisten koosteiden teon on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Metsäalan ammattilaisten työnkuva ja toimintaympäristö ovat suuressa muutoksessa muun muassa talouspakotteiden, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän metsäkeskustelun vuoksi. Metsäammattilaiset tarvitsevatkin jatkossa uusia taitoja ja osaamista työhyvinvointinsa takaamiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n koordinoima selvitys. Sen tulokset on julkaistu mielenkiintoisena interaktiivisena infografiikkana. Metsämiesten Säätiön rahoittamassa selvityksessä on esitetty uusia valmennuspaketteja, joiden pilotoinnin Työtehoseura aloittaa kevättalvella. 

Metsäalan opettajien rooli metsäalan uudistumisessa on merkittävä. Työelämän tarpeet tunteva sekä oivaltavan oppimisen keinoja käyttävä opettaja valmistaa paremmin opiskelijoita työelämään ja tuottaa hyödyllistä tietoa sekä tutkimusta alan menestymiseen. Kurssin teemoina ovat mm. tunne-, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot metsäalan opettajan työssä. Lisäksi tarkastellaan, miten opettaja pitää huolta omasta jaksamisestaan sekä tukee opiskelijoita onnistumaan.

Aineisto avaa laajan kirjon metsäammattilaisten, metsänomistajien ja laajemminkin suomalaisten metsäsuhteisiin sekä esimerkiksi niissä vaikuttaviin tunteisiin, muistoihin ja kehollisiin kokemuksiin. Kerättyä aineistoa tulkitaan parhaillaan viidessä eri tutkimuksessa. Siitä on valmistumassa kaksi väitöskirjaa ja kaksi maisterintutkielmaa eri tieteenaloilta sekä yksi tietokirja. Tutkimushankkeessa myös arvioidaan metsäsuhteiden tulevaisuuskuvia. Metsäsuhdetutkimus on herättänyt kiinnostusta ja hankkeen tutkijat ovat osallistuneet useisiin tieteellisiin ja myös populaareihin tilaisuuksiin. He ovat myös avanneet tutkimusta sekä metsäalan viestimissä että muussa mediassa.

Pääosin Metsämiesten Säätiön rahoittama Metsätyö on toinen luontoni –videohanke on Northern Forest & Wood ry:n, tuttavallisemmin Puuyhdistyksen ponnistus. ”Toimme esille alan ammattilaisia, jotka ovat vastuussa toisten omaisuuden hoidosta. He elävät ja hengittävät suomalaista metsää paitsi työssään myös vapaa-ajallaan luontoharrastusten kautta. Heidän suhteensa metsään on ainutlaatuinen”, kertoo Kati Jurkko Hauki Mediasta. On tärkeää, että metsäammattilaisten työ ja arki tulee näkyväksi myös videoiden kautta.

Kunnissa on monta polkua vähähiiliseen rakentamiseen. Yhä useampi kunta on kirjannut kuntastrategiaan tavoitteeksi rakentamisen vähähiilisyyden osana ilmastotavoitteita. Monet esimerkkikunnat korostavat puurakentamisen aluetalousvaikutuksia, jotka syntyvät lähellä olevien metsien jalostamisesta paikallisissa yrityksissä rakentamisen tuoteosiksi ja oman työvoiman käytöstä. Sivusto www.puussaontulevaisuus.fi toimii puurakentamisen tietoa kokoavana portaalina, joka linkittää tarinoista syvällisemmän faktatiedon äärelle. Julkaisun puurakentamisen kohteet toimivat hyvien käytäntöjen esimerkkeinä antamaan virikkeitä vähähiiliseen puurakentamiseen.

EU:n metsäpolitiikkaa pidetään suurimmissa sosiaalisen median keskusteluissa usein kohtuuttomana ja liian pitkälti vain yksisuuntaisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana vallankäyttönä. Somessa kuitenkin myös tavallinen kansa pääsee ääneen.
Alustavien tulosten mukaan EU:n metsästrategiaa arvioitiin useimmiten hyvin negatiivisesti, samoin kuin EU:n kansallisvaltioiden metsäasioihin kohdistuvaa vallankäyttöä ylipäätäänkin. Monet keskustelijat mielsivät itsensä ja omana pitämänsä yhteisön – suomalaisten ja joissain tapauksissa erityisesti maaseudun ihmisten – olevan kohtuuttoman vallankäytön kohteena. 
 

Metsämiesten Säätiön tavoitteena on vahva ja kansainvälisesti verkottunut metsäala. Rahoittamalla metsäalan opiskelijoiden toimintaa, erityisesti ulkomailla, Säätiö haluaa rakentaa kansainvälisesti verkottunutta vahvaa metsäalaa Suomessa. Olemme rahoittaneet metsäalan opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja, opintomatkoja ja harjoitteluja viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 769 000 eurolla. Niinikään tuemme MEOL - Metsäalan opiskelijat ry:n sekä Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaiden toimintaa vuosittain. Säätiö on rahoittanut opiskelijajärjestöjä kymmenen vuoden aikana 235 000 eurolla. Rahoitusta on jälleen haettavissa 1.12.2024-31.1.2025.

Metsäalan Johtamisakatemian kursseja on järjestetty vuodesta 2015, ja niille on osallistunut jatkokurssit mukaan lukien yli 400 henkilöä. I-kursseja on ollut 25. Osallistujat kutsutaan kursseille henkilökohtaisesti, ja he edustavat metsäsektorin eri osia monipuolisesti. Johtamisakatemian I-kurssi koostuu tärkeistä ihmisten johtamisen teemoista, joihin osallistujia johdattavat alan huippuasiantuntijat. Pääteemoina ovat vuorovaikutus, sisäinen motivaatio, työn mielekkyys, positiivinen psykologia ja psykologinen pääoma.

Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendejä on saanut 400 henkilöä. Stipendin saajista 1/5 on naisia. Eniten stipendejä on haettu ja myönnetty asiantuntijoille. Stipendin myöntämisperusteita ovat itsensä johtaminen, vastuun ottaminen, oppiminen ja opastaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen ylläpitäminen. Stipendin myöntämisperusteita eivät ole palvelusvuodet, merkkipäivä tai ulkoinen syy.