Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 16.11.2026
Tämän vuoden Metsätieteiden päivä pidettiin Helsingin yliopiston Viikin kampuksella 21.10.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään 34. ja se keräsi jälleen suuren joukon osallistujia. Paikan päällä Viikissä esityksiä kävi kuuntelemassa noin 250 henkeä ja etäyhteyksien kautta useita kymmeniä. Päivän teemaksi oli valittu kansainvälisyys, tarkemmin Suomen rooli osana globaalia metsien käyttöä ja metsäntutkimusta.
Aamupäivän esitykset liikkuivat monella tieteenalalla ja maantieteellisellä alueella. Metsämatematiikan maailmanmarkkinaa esitellyt Tuomo Kauranne Arbonaut Oy:stä näytti eri puolilta maailmaa hankkeita, joissa on tuotettu kaukokartoitusavusteisesti tietoa metsävaroista. Hän kiinnitti salissa olevan yleisön pikaisella kyselyllä päivän yläteemaan: kävi ilmi, että noin kolmasosa oli ollut jossain tehtävissä Suomen ulkopuolella!
Professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitokselta kertoi havahtuneensa keväällä siihen, että ensimmäinen merkittävä julkaisu suomalaisilta Amazon-tutkijoilta ilmestyi tasan 40 vuotta sitten. Ryhmän tutkimukset ovat laajentuneet jokidynamiikasta biodiversiteetin, evoluution ja luonnonvarojen tutkimukseen – ja maantieteellisestikin Keski-Amerikkaan ja trooppiseen Afrikkaan saakka. Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger puolestaan havainnollisti Etelä-Amerikan selluinvestointien politiikkaa. Suomalaiset yritykset ja valtionhallinnon osat ovat olleet oleellisesti läsnä teollisuudenalan luomisessa ja laajentamisessa alueella viimeisten vuosikymmenten aikana. Hankkeiden tutkiminen poikkitieteisesti on tärkeää, koska ne vaikuttavat eri tavoin paitsi paikalliseen kehitykseen, myös globaaliin ja Suomen (metsä)talouteen.
Metsänhoidon professori Pasi Rautiota Luonnonvarakeskuksesta oli pyydetty kertomaan Keski-Euroopan opetuksista Suomen metsätaloudelle. Hän totesi alkuun, että oppi se on sekin, että tehdään kaikki toisin kuin siellä on tehty. Joka tapauksessa muuttuva ilmasto vaatinee aktiivisia toimenpiteitä, jotta löydämme paitsi menetelmät, myös sopivat lajit ja alkuperät, joiden avulla voimme taata eri olosuhteisiin ja uhkatekijöihin mahdollisimman sopeutuneet metsät. Lopuksi kuultiin tiedeviestinnän merkityksestä muuttuvassa maailmassa Helsingin yliopiston metsäentomologian professori Carita Lindstedt-Karekselalta, joka on tieteentekijänä toteuttanut tiedeviestinnän ja ympäristökasvatuksen projekteja. Suora kanssakäyminen tutkijoiden kanssa parantaa oppilaiden ymmärrystä tieteestä. Samalla tutkijat voivat välittää uusimman aiheeseen liittyvän tiedon suoraan oppilaille ja opettajille.
Aihepiirin laajuus näkyi iltapäivällä järjestetyissä tieteenalakerhojen rinnakkaistilaisuuksissa, joissa sai tiiviin katsauksen vaikkapa globaaliin metsävarojen arviointiin, puuta jalostavan raskaan teollisuuden kestävyysmuutokseen tai suomalaiseen metsäosaamiseen kansainvälisen diplomatian työkaluna.
Päivän viimeisessä tilaisuudessa jaettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalit MMT Pekka Nygrenille sekä professori Matti Maltamolle. Molemmat palkitut ovat edistäneet Seuran tavoitteita ansiokkaasti! Silva Fennican nykyinen päätoimittaja, professori Annamari Laurén huomioi Silva Fennican jo 60-vuotista taivalta säännöllisesti ilmestyvänä tiedelehtenä ja herätteli samalla tutkijoita näkemään enemmän vaivaa tekstiensä eteen. Lopuksi nähtiin ja kuultiin MMT Saara Liljan esitys tieteiden ja taiteiden yhteydestä. Illan päätti perinteinen Metsätieteiden päivän buffet, jonka ääressä käytiin vilkasta keskustelua metsätieteistä.
Pari palautteesta poimittua kommenttia tiivistää päivän antia hyvin:
”Ihanaa päästä kerran vuodessa fiilistelemään tuoreimman metsätutkimuksen parissa ja verkostoitumaan”
”Metsätieteiden on syytä tulla esille ja olla esillä, mitä tämä tilaisuus tukee.”
Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsätieteiden päivälle on mahdollistanut sen pitämisen maksuttomana tilaisuutena, mikä vahvistaa Suomen Metsätieteellisen Seuran vaalimaa Jokaisenoikeutta metsätieteeseen. Samalla tilaisuus on kehittynyt tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Reija Haapanen, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, reija.haapanen(a)metsatiede.org, puh. 044 558 1199
https://metsatiede.org/suomen-rooli-osana-globaalia-metsien-kayttoa-ja-metsantutkimusta/