Metsämiesten Säätiö Foundation

Nopeutuva metsänomistuksen muutos polarisoi metsien käsittelyä ja haastaa alan hyväksyttävyyttä

maanantaina, 01.06.2026

Suomen metsänomistusrakenne elää merkittävää murrosvaihetta. PTT:n ja Tapio Palvelut Oy:n tuoreen raportin mukaan jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa tämä muokkaa metsäpalveluita, metsäammattilaisten työtä ja koko metsätalouden kestävyyttä.

"Tulevan metsänomistajasukupolven suhde metsään on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Se määrittää isossa kuvassa sen, missä mitassa metsänomistusta siirtyy yksityishenkilöiltä yhteismetsille, metsärahastoille ja yhtiöille", sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Raportissa arvioidaan metsänomistusrakenteen muutosten vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Tarkastelussa huomioidaan myös tekoälyn yleistyminen, EU-sääntely, luonnonarvomarkkinoiden kehitys, ilmastonmuutos ja työvoiman saatavuus. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen, tilastoaineistoihin, asiantuntijahaastatteluihin ja sidosryhmätyöpajaan.

Raportin ensimmäisessä omistusrakennetta koskevassa skenaariossa metsäalan kehitystä ajavat toimintaympäristön muutokset ja yksityismetsänomistajakunnan ikärakenteesta johtuva yksityismetsien omistuksen siirtyminen. Toisessa skenaariossa näiden muutosten lisäksi institutionaalisten omistajien osuus kasvaa ja yksityismetsänomistuksessa tapahtuu selkeää polarisoitumista: sekä pienten, metsänhoidollisesti passiivisten että suurten taloudellisesti orientoituneiden tilojen osuus lisääntyy. Molemmissa skenaarioissa metsäpalveluiden kysyntä monipuolistuu, ammattilaisten osaamisvaatimukset laajenevat, tekoälyn hyödyntäminen kasvaa ja työn painopiste siirtyy asiantuntijatehtävistä käytännön metsänhoidon töihin.

Omistajanvaihdokset muuttavat palvelumarkkinoita ja työtä

Suurten ikäluokkien luopuessa metsistään omistajanvaihdosten määrä ja neuvonnan kysyntä kasvavat. Haasteena ovat omistajanvaihdosten hitaus ja riski sille, että kuolinpesien määrä kasvaa. Hajautunut päätöksenteko vaikeuttaa puukauppaa ja palveluiden ostamista.

Yksityismetsänomistajien etääntyminen metsistään kasvattaa ostopalveluiden kysyntää ja siirtää töitä ammattilaisille. Tällä hetkellä esimerkiksi taimikon ja nuoren metsän hoitotöistä yli puolet on arveltu olevan metsänomistajien itsensä tekemiä. Myös asiakkaiden tarpeet erilaistuvat laajoista palvelukokonaisuuksista helppoihin ”avaimet käteen” -ratkaisuihin.

Vaikutukset puun tarjontaan ja monimuotoisuuteen vaihtelevat

Institutionaalisten omistajien kasvu ammattimaistaa metsätaloutta, lisää investointeja ja kasvattaa puun tarjontaa. Samalla se voi lisätä luonnon monimuotoisuustoimien systemaattista toteuttamista laajoilla pinta-aloilla. Toisaalta voimakas taloudellisten tavoitteiden korostuminen voi kärjistää jännitteitä luonnonhoidon ja puuntuotannon välillä, ja institutionaalinen, osin ulkomainen omistus voi heikentää metsäalan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

Pienten ja passivoituvien tilojen palveleminen muuttuu palveluntarjoajille kannattamattomaksi, mikä voi jättää osan metsäpinta-alasta perinteisen metsänhoidon ulkopuolelle. Tämä heikentää puuntuotantoa pitkällä aikavälillä, mutta voi lisätä luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, kuten puuston rakenteellista vaihtelua.

Politiikkaohjauksessa keskeistä on omistajanvaihdosten ennakointi

Tulevaisuuden metsäpolitiikassa keskeinen kysymys ei välttämättä ole vain se, kuka metsiä omistaa, vaan myös millaisin ohjauskeinoin eri omistajaryhmiä kannustetaan tuottamaan yhteiskunnan tavoittelemia vaikutuksia.

"Mikäli omistusrakenteen kehitystä halutaan ohjata, päätöksiä on tehtävä ennakoivasti. Pidemmällä aikavälillä yksityismetsänomistuksen säilyminen valtamuotona ei ole itsestään selvää, vaan edellyttää muun muassa sukupolvenvaihdoksia sujuvoittavia ohjauskeinoja", toteaa tutkimusjohtaja Paula Horne.

Raportti suosittaa muun muassa kuolinpesien päätöksenteon sujuvoittamista, tekoälyn sektoritason vaikutusten arviointia sekä informaatio-ohjauksen vahvistamista. Metsäpalveluyritysten on pystyttävä vastaamaan entistä monipuolisempien, helppokäyttöisten palveluiden kysyntään ja laajojen palvelukokonaisuuksien vaatimuksiin. 

Linkki raporttiin tulee tähän 2.6. tuloswebinaarin jälkeen.

Lisätietoja
Marjo Maidell, metsäekonomisti, PTT, p. 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi
Ari Kotiharju, metsätietoasiantuntija, Tapio, p. 0407415238, ari.kotiharju@tapio.fi
Paula Horne, tutkimusjohtaja, PTT, p. 040 592 6820, paula.horne@ptt.fi