Kun halu tehdä hyvää muuttui teoksi: "Metsäalan Sillanrakentaja" -rahasto 

Metsämiesten Säätiöön on perustettu 125 000 euron lahjoituksen myötä ensimmäinen alarahasto. ”Metsäalan sillanrakentaja” -rahaston perustajien Riitta ja Risto Seppälän tahdon mukaisesti rahasto jakaa tunnustuspalkintoja henkilöille, jotka ovat pitkäaikaisesti toimineet Suomen metsäalan ja koko yhteiskunnan hyväksi tuomalla tuloksellisesti tutkimustietoa käytäntöön, tuomalla rohkeasti esille tutkimukseen perustuvaa tietoa ja/tai edistämällä metsäalan ja muun yhteiskunnan vuoropuhelua. ”Olimme pohtineet, mitä omalta osaltamme voisimme tehdä, jotta yhteisöllisyys ja yhteisen hyvän tekeminen saisivat enemmän jalansijaa. Olemme iloisia veronmaksajia ja annamme pieniä summia erilaisiin keräyksiin kuten monet muutkin. Mutta voisimmeko tehdä enemmän? Ja ehkä samalla antaa pienen esimerkin siitä, että myös me tavalliset ihmiset voimme vapaaehtoisesti luopua jostakin yhteisen hyvän eteen”, kertoo Risto Seppälä lahjoituksen ja rahaston taustasta. Katso yläpuolelta video ja tutustu laajemmin lahjoittajien ajatuksiin Lue lisää -linkistä.

Metsätestamentilla^® saat metsäsi tuottamaan hyvää ikuisesti 

Metsämiesten Säätiö on tehnyt työtä metsäalan kehittämiseksi ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin eteen vuodesta 1948 lähtien. Vuosittain 2/3 saamistamme apurahahakemuksista jää rahoittamatta, koska jaettava raha ei riitä.  Metsätestamentilla^® voit lahjoittaa metsätilasi ja muuta omaisuuttasi ja niistä kertyvän tuoton edistämään sinulle tärkeää asiaa ikuisesti. Metsätilasi säilyy suomalaisessa omistuksessa ja talousmetsänä. Lahjoitus voi tapahtua jo elinaikanasi tai sen jälkeen testamenttina. Voit lahjoittajana linjata, mihin kohteeseen metsäsi vuotuinen tuotto metsäalalla käytetään. Se voi olla vaikkapa nuorten metsäosaaminen, metsäalan ja sen merkityksen tunnettuuden lisääminen tai muu metsäalan asia, joka on sydäntäsi lähellä. 

Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla?  

Metsäalan eri johtotehtävissä toimineen Esa Härmälän "NIIN METSÄ VASTAA KUIN… Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla" -raportissa todetaan, että Suomi on taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä tippunut muiden Pohjoismaiden kyydistä ja talouskehityksessä olemme EU:n heikoimpia. Tällaisessa tilanteessa täytyy osata tehdä valintoja. Kukaan ei voi saada kaikkea. On turha kuvitella, että Suomi tästä nousisi ilman, että metsätaloutta ja -teollisuutta kehitetään tulevaisuuden alana, joka investoi Suomeen. Metsämiesten Säätiö on ollut mukana rahoittamassa raporttia. 

Työelämävalmiuksien kehittäminen opinnoissa ja perehtymisessä 

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n Metsämiesten Säätiön rahoittaman "Perehdytystutkimuksella kohti parempia työelämävalmiuksia" -hankkeen tavoitteena on helpottaa siirtymää koulutuksesta työelämään, vahvistaa metsäalan työelämävalmiuksia ja tukea alan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä. Hanke tuottaa laajasti hyödynnettävää ymmärrystä metsäalalla tarvittavista työelämävalmiuksista sekä siitä, miten näitä valmiuksia voidaan tukea opiskelun ja perehtymisen aikana. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä, työharjoitteluiden ja perehtymiskäytäntöjen kehittämisessä sekä koulutuksen ja työelämän välisen vuoropuhelun tukena. Koulutuksen ja työelämän yhteyttä parannetaan luomalla jatkuvan kehittämisen malli, jossa oppilaitokset saavat tietoa, miten hyvin koulutus on valmistanut perehtyjää työelämän tarpeisiin. Metsäalan organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia keväällä 2027.

Ulkomaisen työvoiman käytöstä oppaita viidellä kielellä

Metsämiesten Säätiön rahoituksella viime vuonna päivitetyt "Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa" ja "Ulkomaisen työvoiman käyttö metsätöissä" -oppaat löytyvät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta suomenkielisinä sekä englanniksi, viroksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa -opas kuvaa ulkomaalaisten työntekijöiden tärkeimmät oikeudet ja velvollisuudet. Pääsääntöisesti ne ovat samat kuin suomalaisella työntekijällä. Ulkomaisen työvoiman käyttö metsätöissä -opas kuvaa keskeisimmät työnantajalle sekä vuokratyö- ja alihankintatyösopijapuolille asetetut vaatimukset. Lainsäädännön lisäksi vaatimuksia ja oikeuksia metsätyönantajille ja -tekijöille asettavat alan työehtosopimukset ja metsäsertifiointivaatimukset. Oppaisiin pääset tutustumaan Lue lisää -linkistä.

Metsäkeskustelua käydään omissa kuplissa

Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkinut metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen toivoo, että metsiin liittyvä “juupas-eipäs väittely” loppuisi. Kun keskustelua käydään omissa kuplissa, dialogin puute estää asioiden etenemistä. Yleismediassa haastatellaan usein ilmasto- ja monimuotoisuustutkijoita, mutta harvoin, jos koskaan metsänhoidon tai metsien taloudellisen merkityksen tutkijoita. "Tämä valikoiva uutisointi voi vääristää kuvaa ja estää monipuolisen keskustelun", toteaa Jalkanen. Jos julkisuudessa rakentuu todenmukainen kuva metsäpäätösten ja eri vaihtoehtojen seurauksista, metsänomistajien ja suuren yleisön on helpompi hyväksyä tarvittavat muutokset. Faktatiedon ohella tieteen popularisointi ja kertominen käytännön kokemuksista auttavat yleisöä ymmärtämään paremmin metsänhoidon menettelyjä kuten maanmuokkausta ja avohakkuita. Metsämiesten Säätiö on rahoittanut Jalkasen "Metsädialogia asiapohjalta" -hankkeen.

EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kokonaisuus ratkaisee

Metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta sanoo, että tutkimustulosten valossa nykyinen LULUCF-politiikka ei ole kustannustehokas keino vähentää päästöjä verrattuna muihin käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin. Kun huomioidaan hakkuuvuoto, tulonsiirrot EU:n ulkopuolelle ja rajallinen ilmastohyöty on kokonaisvaikutus ristiriitainen. Suomen kaltaiselle metsämaalle kysymys ei ole vain ilmastopolitiikasta, vaan Kallion mukaan myös talous- ja aluepolitiikasta. "Keskeinen haaste on se, että jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa metsien hiilinieluihin. Valtion metsissä päätöksiä voidaan tehdä suoraan, mutta yksityismetsät muodostavat monissa maissa enemmistön. Lisäksi metsien kasvuun vaikuttavat sääolosuhteet, tuhot ja muut luonnon tekijät, joihin politiikalla ei voida vaikuttaa", toteaa Kallio. Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsä vastaa -sarjaa.

Tarvitsetko vuokra-asuntoa? 

Metsämiesten Säätiö on luotettava vuokranantaja ja moni vuokralainen on viihtynyt pitkään asukkaana. Otamme mielellämme vuokralaisiksi metsäalan ihmisiä ja heidän pääkaupunkiseudulle opiskelemaan tulevaa jälkikasvua. Vuokratulo kohdentuu metsäalan hyväksi. Juuri nyt on vapautumassa Helsingin Munkkivuoresta pieni yksiö. Pääset tutustumaan kohteeseen yllä olevalta videolta. Myös Espoon Kilossa on vapautumassa saunallinen ja parvekkeellinen 57 neliön suuruinen kaksio Kilon juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Kohteeseen voit tutustua tästä. Myös lyhytaikaisempi vuokraaminen onnistuu. Ota yhteys Aijaan toimisto@mmsaatio.fi, jos kaipaat vuokra-asuntoa. 

Työkaluja arkeen metsäalan hyväksi 

Ohessa esitteitä lahjoitusmahdollisuuksista metsäalan hyväksi sekä Metsämiesten Säätiöstä itsellesi ja eteenpäin jaettavaksi. 

Metsätestamentin^® tekeminen
Oman rahaston perustaminen
Metsämiesten Säätiön yleisesite

Aiemmat uutiskirjeet 

Pääset lukemaan aiempia uutiskirjeitä klikkaamalla alla olevaa uutis- kirjeen otsikkoa. Kaikki uutiskirjeet löydät Katso kaikki -linkistä.

• Metsäalan perustutkintoon ennätysmäärä hakijoita
• Tutustu apurahapäätöksiin ja mielenkiintoisiin tutkimustuloksiin
• Metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden työssä oppimisen korvausmalli testaukseen
• Ilmoittaudu tilaisuuksiin ja katso videoita
• Käy katsomassa metsäisiä videosarjoja ja kuuntelemassa ”Metsän tyttö tahdon olla” -podcastsarja

Työyhteisön hyviä tyyppejä 

Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Edellisen uutiskirjeen jälkeen stipendin ovat saaneet alla olevat henkilöt. Kaikki myönnetyt stipendit löydät Katso kaikki -linkistä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät sivuiltamme.

Aleksi Berg, metsäasiakasvastaava, Rovaniemi
Hannele Kytö, ympäristöasiantuntija, Oulu
Juho Mäcklin, metsäasiantuntija, Rovaniemi
Piia Siirtola, metsäasiantuntija, Rovaniemi
Pentti Jarkko, siirtoauton kuljettaja, Ruovesi
Juho Mikkonen, metsäasiantuntija, Savonlinna
Sami Pääkkö, metsäasiantuntija, Inari 
Miikka Roiha, operaatioasiantuntija, Lappeenranta
Kaisa Kemppainen, metsäasiantuntija, Ristijärvi